Kesäpäivän seisauksesta yms.

Valitettavasti astrofysikaalisen osastomme koko johtokunta on kadonnut lomailemaan johonkin. Haluamme kuitenkin muistuttaa juhannuksen viettoon valmistautuvia huomioimaan tarkasti hetken 21.6.2010. kellonaika on tarkistettava. AF osasto tarkentaa asian tuotapikaa.

Ps. Toisin kuin luulisi, blogin vahdit seuraavat liikennekuriakin kaikkialla. 20.6. kello 8.45 paikallista aikaa Kaliforniassa, Ojaiin kaupungissa on havaittu tavanomaisen joustovaran yli mennyt tapaus. Osoitteessa 1302 East Avenue vaaleansininen Chevrolet ajoi tarkkailijamme ohitse lainelaudat sijoitettuna poikittain siten, jotta kummaltakin sivulta ikkunoista ulos sojotti metrin verran em. lautoja. Ei auta selitykset nyt laisinkaan. Joten ollaanpa varuillaan kaiken aikaa, tarkkailijamme saattavat poltella piippuaan milloin tuollakin.


Tarkennus seisovaan kesäpäivään

Kesäpäivänseisaus: 21. kesäkuuta kello 14.28.

Tuolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella ja korkeimmillaan. Etelä-Suomessa se nousee 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Samana päivänä Aurinko siirtyy eläinradalla Härän kuviosta Kaksosiin, sillä kesäpäivän seisauspiste on näiden tähdistöjen rajamailla.

Horoskoopin mukaan Aurinko siirtyy Kravun merkkiin kesäpäivän seisauksena. Tästä syystä pohjoista kääntöpiiriä kutsutaan Kravun kääntöpiiriksi. Varttuneemmat lukijat muistanevat amerikkalaisen kirjailijan Henry Millerin kohutun romaanin Kravun kääntöpiiri.

21.6. Aurinko aivan kuin seisahtuu hetkeksi taivaalla ja alkaa sitten laskea siirtyäkseen syyspäivän tasauksena - n.21. syyskuuta - eteläiselle pallonpuoliskolle. Kesäpäivän seisauksena pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään ja yö lyhyimmillään. Aurinko on Helsingissä viisi ja Oulussa kaksi tuntia horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä Aurinko ei laske vaan käy taivaanrannassa pohjoisessa horisontissa.

(21.6. - M. af Heurlin)

Klubin 1. perinteinen kevätsymposium

Klubin jo perinteeksi muodostunut 1. kevätsymposium pidettiin 22.5. Aino Ackten huvilan upeissa maisemissa hyvän sään aikana Laajasalossa.

Lapin filosofi Toivo Salonen käsitteli avauksessaan "Aikamme filosofia ja järjen käytännöllisyys" aihettaan tavalla, joka viritti kiihkeän keskustelun, jonka lomassa mm. Christer Pursiainen ihmetteli, haikallaanko tässä todellakin mennyttä aikaa, jossa professorit opastavat kuulijoitaan ilmiselvästi juovuksissa!

Aterioinnin jälkeen pianisti Minna Pöllänen vaivutti kuulijakunnan kevyeen transsiin Bach-, Chopin- ja Debussy -tulkinnoilaan ulkoa kantautuvien mustarastaiden liverrysten säestyksellä. Lopuksi akatemiaprofessori Kari Palonen kehotti kuulijoita erinomaisessa alustuksessaan perehtymään hieman tarkemmin demokratian ja parlamentarismin syvyyksiin. Kiistattomana Weber-auktoriteettina Palonen myös komensi kuulijakuntaa hylkäämään Frankfurtin koulukunnan avuttomat Weber-tulkinnat. Lisää tarinaa symposiumista tulossa.

Klubi jättäytyy nyt kesätauolle ja jatkaa matkaansa syyskuussa. Klubipäivä keskiviikko.

Haluamme kuitenkin muistuttaa, että Sähköklubi valvoo koko ajan! Joten ollaanpa sivistyneesti siellä maailmassa.

Klubin pyöräilyjaos testaa: Hakamäentien uusi pyörätie

Klubin pyöräilyjaos on huolissaan polkupyöräilijöiden turvallisuudesta ja etenemismahdollisuuksista kaupunkiliikenteessä. Jaos kävi testaamassa Hakamäentien uuden pyörätien Helsingissä Käpylän ja Haagan välissä antaakseen arvionsa Tiehallinnon ja Destian kyvystä ottaa huomioon nykypyöräilijän tarpeet.

Klubi yhtyy mm. Kaupunkifillari-blogissa esitettyyn arvioon, että Hakamäentien pyörätien alikulkuja edeltävät mutkat ja kiemurat ovat turhan jyrkkiä, ja näkyvyys alikulkuihin ja risteämiin tullessa joskus heikko. Autoilla mennään siis Hakamäentietä suoraan, mutta polkupyörille on tehty monenmoista kiemuraa, joista osa vaarallisen jyrkkiä.

Klubi kehottaakin pyöräilijöitä pitämään kiinni oikeuksistaan liikennesuunnittelussa esimerkiksi liittymällä Helsingin polkupyöräilijöihin HePoon, joka puheenjohtajansa Petri Sipilän johdolla on tarmokkaasti ajanut pyöräilijöiden asemaa jo liikennesuunnittelusta alkaen.

Saatana saapui eduskuntaan?

Eduskunnan Kreikka-keskustelussa 12.5.2010 käytettiin yhteensä 122 puheenvuoroa, joihin voi tutustua täältä.  Klubin puheenvuorovalinta on tällä kertaa kansanedustaja Ilkka Kantolan puheenvuoro, joka suurelta osin käsitteli pahuuden historiaa, ja kuuluu varmasti mielenkiintoisimpiin eduskunnassa käytettyihin teologisiin puheenvuoroihin. Ohessa keskeiset sitaatit, koko puheenvuoron voi lukea täältä.

"Arvoisa rouva puhemies! Saatanan mukaan vetäminen tähän keskusteluun on kiinnostava maailmankatsomuksellinen veto, jonka juuret ovat 2 500 vuoden takana.

Kapteeni, sotatieteen tohtori Jarno Limnéll: Suomen uhkakuvat ja kriisinhallintapolitiikka

Tohtori Jarno Limnéll, 36, on huomattavassa, viime syksynä ilmestyneessä väitöskirjassaan Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa nostanut esiin turvallisuus- ja uhkapuheiden taustalla vaikuttavia julkilausumattomia tekijöitä, jotka liittyvät enemmän taisteluun rajallisista resursseista kuin konkreettisiin turvallisuusuhkiin.

VTT Markku Kivinen: Venäjä tänään ja huomenna

Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen on väitellyt sosiologiasta 1989. Ennen nykyistä virkaansa Kivinen on ollut tutkijana niin Neuvostoliitossa kuin Suomen Akatemiassakin, sosiologian professorina Lapin yliopistossa sekä vierailevana professorina Michiganissa, Yhdysvalloissa. Venäjää koskevia tutkimuksia ja kirjallisuutta Kivinen on julkaissut 80-luvulta alkaen. Vuonna 2002 ilmestyi hänen englanninkielinen teoksensa Progress and Chaos (Kikimora Publications, 2002), sosiologinen analyysi, jossa nykyistä Venäjää tarkastellaan vallan, luokkasuhteiden ja kulttuuristen rakenteiden näkökulmista.

FK Seppo Linnaluoto: Johdatus maailmankaikkeuteen

Seppo Linnaluodolla, s. 1948 Helsingissä, on monipuolinen kokemus tähtitieteestä. Hän on harrastanut sitä lukioikäisestä alkaen ja aloitti havaintojen teon Helsingin Pajamäen tähtitornissa. Tultuaan ylioppilaaksi 1967 Linnaluoto aloitti opintonsa Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksella. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1980 toimien opintojensa ohella muun muassa observaattorina, assistenttina, laboratorioinsinöörinä ja tuntiopettajana.

Timo Aarniala im memoriam

6.7.1945 - 12.3.2010

Timo Aarnialaa pidetään taiteilijana, joka loi ja viitoitti erityisesti suomalaista underground-estetiikkaa. Tämäkin on varmasti totta. Keräilyharvinaisuus "Salaisuuden varjo - seikkailuja ja ihmiskohtaloita" syntyi vuonna 1969 (Ultra-tuote). Se ammensi amerikkalaisesta populaarikulttuurista, erityisesti sarjakuvista, science fictionista, elokuvasta ja kohutapahtumista ja sotki ne hervottomalla tavalla sekaisin paljastaen todellisuutta paremmin kuin se itse.

TTK Juha Kuisma: Tulkinta Suomen taloustilanteesta

Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Juha Kuisma, 55, opiskeli filosofiaa ja kansantaloustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Juurensa Kuismalla on nuorsuomalaisessa fennomaniassa, sen alkiolaisessa muunnoksessa.

Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä hän oli aktivisti yliopiston uutta luovassa filosofisessa ja poliittisessa toiminnassa. Kuisma oli myös mukana 1979 perustetun Genesis-lehden piirissä. Hän oli yksi harvoista perinteisen puoluetaustan omaavista nuorista tutkijoista, jotka tarttuivat varhain uusien liikkeiden ja esivihreiden asettamaan haasteeseen. Esimerkkeinä Uuden Ajan Aura -lehdessä (1976-82) ilmestyneet Miksi ekologi ei ala analysoida urbaania alitajuntaansa (5/79), Uskon lähde tiedon valossa (3-4/81) sekä Maisema (2/82).

Klubin pääsiäisuutinen: Sammon arvoitus ratkaistu!

Ei sanat salahan joua,
Eikä luottehet lovehen,
Mahti ei mene maan rakohon,
Vaikka mahtajat menevät.

Kuva: Unto Pusa / Sammon taonta

Kalevalan sammolle on monta selitystä. Varhaisimmat sammon selitykset ovat jumalankuva (Elias Lönnrot 1839), talismani (M.A. Castrén 1841), mylly tai huhmar (Jacob Grimm 1845), aurinko (Anton Schiefner 1850), kannellinen aarrearkku (D.E.D. Europaeus 1854), noitarumpu (J.A. Friis 1868), metallikilpi (J.C. Brown 1892), lohikäärmelaiva (K.B. Wiklund 1902) ja maailmanpatsas, huipentuen pohjantähteen, jonka ympäri tähtitaivas kiertää / maailmanpatsasta esittävä kulttipatsas (Uno Holmberg 1918).

Washington: Kalevalasta sormusten herraan

Suomen suurlähetystössä Washingtonissa on avattu näyttely "Mytologia - Kalevalasta Taru sormusten herraan". Näyttely tutustuttaa myyttisten tarinoiden maailmaan, jonka innoittamana myös Taru sormusten herrasta –trilogian kirjoittaja J.R.R. Tolkien loi omia hahmojaan. Näyttelyssä tarina kerrotaan vaikuttavien Kalevala-kuvasuurennosten, valokuvien, taustoittavien videoiden, elokuvien ja rockvideoiden avulla.

Gallén-Kallelan klassisen Sammon ryöstö -maalauksen rinnalle on Washingtonissa nostettu taiteilija Markku Laakson Elvis-Väinämöinen ja valokuvaaja Jouko Lehtolan vaikuttava kuva tatuoidusta Sammon ryöstöstä.

Tulossa klubille: Taloutta, maailmankaikkeutta ja Venäjää

Klubi kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.4. klo 17.00, jolloin pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja, TTK Juha Kuisma alustaa, otsikko "Tulkinta Suomen taloustilanteesta".

Tähtitieteilijä, FK Seppo Linnaluoto avaa tiistaina 27.4. klo 17.00 aiheena "Johdatus maailmankaikkeuteen".

Aleksanteri-instituutin johtaja, VTT Markku Kivinen tulee Klubille tiistaina 4.5. klo 17.00 ja alustaa teemasta "Venäjä tänään ja huomenna".

Jorma Elovaara: Vesimiehen aika su 28.3.

Radio Suomessa sunnuntaina 28.3.2010 klo 20:04 "Olipa kerran radio" -sarjassa Jorma Elovaaran psykedeelinen ohjelma Vesimiehen aika vuodelta 1970. Pentti Kemppainen on kuvannut Elovaaran legendaarista Vesimiehen aikaa näin:

"Elovaara vei kuulijat salatieteiden hämyyn. Psykedeeliseen musiikkiin taidokkaasti kiedotuissa juonnoissa selviteltiin kuulijalle astraalitason ilmiöitä, kuten kolmiulotteisen ja neliuloitteisen maailman välistä eroa, henkiolentojen kanssa toimeen tulemista, noidanpyörteitä, viisasten kiveä ja siitä lähteviä säteitä tai vaikkapa uponnutta Atlantista."

Ylen Elävä arkisto: Jorma Elovaara Vesimiehen ajassa

Kevätpäivän tasaus 20.3. kello 19.32

Klubi esittää: Kevätpäivän tasauksesta yleinen juhlapäivä.

Maan kansalaisia ja muita olentoja yhdistää vuoden kierrossa neljä erikoista päivää: kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus. Klubi esittää, että näistä päivistä tehtäisiin niiden arvolle sopivat yhteiset, maanlaajuiset juhlapäivät. Klubin tähtitieteellisen jaoston esimies Markku af Heurlin selvittää tarkemmin kevätpäivän tasauksen ulottuvuuksia. Kiitämme myös Ursan Seppo Linnaluotoa taustatuesta.

Markku af Heurlin: Tasauksesta

Minua ovat aina lapsuudesta alkaen viehättäneet ilmaukset kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus sekä talvipäivän seisaus.

Kevätpäivän tasauksena aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpallolta pohjoiselle eli ylittää taivaan ekvaattorin. Aikoinaan, n. 2000 vuotta sitten, aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena eläinradalla Kalojen tähtikuviosta Oinaan tähtikuvioon. Tätä jaottelua käytämme edelleen eläinradan huoneissa.

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä - Havaintoja Zeitgeist-virtauksista

Tutkija, tohtori Sam Inkinen: Nykyaikoja etsimässä. Havaintoja Zeitgeist-virtauksista, ajan hengestä ja hengettömyydestä.

Sam Inkinen on tohtoriksi väitellyt media- ja kulttuuritutkija, kirjailija sekä semiootikko. Inkisen intohimon erityisinä kohteina ovat aikalaisdiagnoosi, kulttuurihistoria sekä tulevaisuuden hahmottaminen.

Inkisen väitöskirja Teknokokemus ja Zeitgeist. Digitaalisen mediakulttuurin yhteisöjä, utopioita ja avantgarde-virtauksia (2000), keskittyi uuden mediateknologian, informaatioyhteiskunnan ja digitaalisen kulttuurin ilmiökentän tarkasteluun.

Tutkija Isa Merikallio: Onhan verkossakin elämää?

Tutkija, toimitusjohtaja Isa Merikallio: Onko verkossa elämää - miten maailman valloittanut sähköinen vuorovaikutus vaikuttaa ihmiseen?

Isa Merikallio on opiskellut oikeustiedettä ja psykologiaa Helsingin yliopistossa. Vuodesta 1995 lähtien hän on toiminut tutkijana sekä liikkeenjohdon konsulttina erityisalanaan ihmisen käyttäytymisen ja valintojen tiedostamattomat motiivit ja mielikuvat. Merikallio on myös konsultointiyritys Redera Oy:n sekä valmennusyritys Ironwisen vetäjä.

Ohjaaja Nasima Razmyar: Naisten asema Afganistanissa

Nasima Razmyar on perehtynyt ja tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten kanssa. Aiemmin hän toimi heidän kohtaamansa väkivaltaproblematiikan parissa. Tällä hetkellä Nasima Razmyar työskentelee Monika-Naiset liitossa MoniNaisten talohankkeessa, jonka tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajanaisten kotoutumista Suomeen. Avauksessaan Nasima Razmyar tarkastelee myös uskonnon asemaa, tasa-arvokysymyksiä sekä naisten koulutusmahdollisuuksia Afganistanissa.

Linkkejä:
Nasima Razmyar valittiin Vuoden pakolaisnaiseksi 8.3.2010
Nasima Razmyarin haastattelu YLE:ssä 14.11.2009
UNIFEM Naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa
Global Finland Afganistanin naisista
Guardian-lehden esittely kansanedustaja Malalai Joyasta
Eduskunnan keskustelu Afganistanin tilanteesta 18.2.2010
Naistoimittajien koulutushanke Afganistanissa

Lehtori Mervi Kannelniemi: Hilda Huntuvuoren ihmeellinen elämä

Englannin kielen lehtori Mervi Kannelniemi toimii parhaillaan viransijaisena vuonna 1894 perustetussa Päivölän kansanopistossa. Täällä Kannelniemi tutustui omana aikanaan yli 50 vuotta opiston johtokunnassa vaikuttaneeseen Hilda Huntuvuoreen. Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.

Toimittaja Erkki Hiltunen: Mielikuva, kieli ja kuva

Tutkija ja toimittaja Erkki Hiltunen on vuosia perehtynyt ja selvittänyt kielen ja ajattelun rakenteita.

Hiltunen on ollut mukana norjalaisen tutkijan ja psykologin Frode J.Strömnesin työryhmässä, jossa on tarkasteltu indoeurooppalaisen ja suomalaisugrilaisen kielitaustan vaikutuksia maailmankuvaan ja ajattelun tapaan. Omassa maasamme elämän- ja tuotannon tapamme ovat peräisin pääosin indoeurooppalaisesta maailmasta. Varhaislapsuudessa omaksumamme ei-indoeurooppalainen kielemme synnyttää mielenkiintoisen jännitteen kohdatessaan koulu-, opiskelu- ja työelämäämme hallitsevan toisen perinteen.

--

Linkkejä:
Pasi Heikura: Ajattelurakennelmat kielten takana
Jaan Kaplinski: Toisina Euroopassa
Juhani Pallasmaa: Huomioita kodin fenomenologiasta

FT Vesa Niskanen: Sumea logiikka - uusi näkökulma päättelyyn ja mallinnukseen

"Kun me tarkastelemme niin sanotun todellisuuden ilmiöitä, pyrimme kuvailemaan, ymmärtämään ja selittämään niitä etsimällä ilmiöille ominaisia säännönmukaisuuksia, perusrakenteita ja toimintaperiaatteita."

(Vesa A.Niskanen: Sumea logiikka - kirkasta älyä ja mallinnusta. WSOY 2003, s.6)