Keskiviikkona 15.12. syyskauden viimeisellä Klubilla maamme arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainneuvos Hannu Halinen alustaa Suomen arktisesta strategiasta.
Ilmastonmuutoksen vauhdittama Pohjoisen jäämeren kiihtynyt sulaminen muuttaa pohjoisnavan ympäristön strategista asemaa ja merkitystä. Sulaminen avaa ovat kamppailulle alueen huomattavista luonnonvaroista ja uusien houkuttelevien meriteiden hallinasta.
Kesällä 2009 Suomen arktiseksi suurlähettilääksi nimitetty ulkoasiainneuvos Halinen on tehnyt pitkän uran diplomaattina ja oli viimeisellä ulkomaankomennuksellaan suurlähettiläänä Kairossa, Egyptissä. Halinen on hyvin perehtynyt myös lähi-idän kysymyksiin ja hän toimi vuosina 1995-99 YK:n ihmisoikeusraportoijana palestiinalaisalueilla. 2002-2005 hän toimi Itämerineuvoston siihteeristön päällikkönä Tukholmassa. Työ liittyi oleellisesti Paavo Lipposen aloitteesta EU:n tehtäviin liitettyyn Pohjoiseen ulottuvuuteen. Ulottuvuuden tehtäväkentässä etusijalla ovat EU:n ja Venäjän erityissuhteet. Alunperin Lipponen esitti myös arktisten alueiden kysymysten liittämistä Pohjoiseen ulottuvuuten, mutta ajatus ei vielä tuolloin mennyt läpi. Vuoden 2007 jälkeen arktisten alueiden kysymykset nousivat aivan uudella tavalla myös 1996 perustetun Arktisen neuvoston asialistalle, kun Pohjoisen jäämeren nopeasti etenevä sulaminen kävi ilmeiseksi. Arktisessa neuvostossa jäseninä ovat jäämeren rannikkovaltioiden eli Venäjän, Yhdysvaltain, Tanskan, Norjan ja Kanadan lisäksi edustettuina myös Ruotsi, Islanti sekä Suomi. Ulkoasiainneuvos Halisen näkemyksen mukaan eräänlaisena varhaisena lähtölaukauksena arktisten alueiden erityiskysymysten nousuun kansainvälisen politiikan asialistalle voidaan pitää Mihail Gorbatšovin 1987 Murmanskissa pitämää puhetta. Tuolloin Gorbatšov puhui Venäjän arktisten alueiden ongelmista ja alueen globaalista merkityksestä.
Tervetuloa.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.