torstai 21. kesäkuuta 2018

HUOMIO! Katse Aurinkoon päin kello 13.07 tasan. Kesäpäivänseisahdus tänään torstaina 21.6.2018.



Markku af Heurlin:
Kesäpäivän seisauksessa

Kesäpäivänseisaus on tänä vuonna 21.6. klo 13.07. Tämä siis Suomen aikaa eli 10.07 universaaliaikaa (UTC, ennen Greenwichin keskiaikaa). Jos meillä ei olisi kesäaikaa, kesäpäivän seisaus olisi Suomessa ja Itä-Euroopan aikavyöhykkeellä 12.07 eli jokseenkin tarkalleen puolipäivänä.  Aurinko on korkeimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoisen eli Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella ja matalimmillaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Kravun kääntöpiirillä aurinko on keskipäivällä zeniitissä eli suoraan pään yläpuolella ja kaivossa voi nähdä auringon kuvajaisen.

Aurinko on aivan tarkalleen zeniitissä pituuspiirillä 28o 15’ itäistä pituutta eli jokseenkin suoraan Viipurista  (60°42′33″N, 28°44′39″E) etelään. Paikka on Egyptissä Saharassa, n 400 kilometriä Assuanin padon luomasta Nasser-järvestä länteen, Bir Tarfawin keitaalta 100 km koilliseen.  Paikkaa ei löytynyt Googlen kartasta mutta kylläkin The Timesin vuoden 1972 maailmankartasta. (Omistettu armollisella luvalla H.M. Kuningatar Elisabeth II:lle)
                               
Tähtitaivaalla kuun ensimmäinen neljännes oli eilen keskiviikkona 20.6. Aurinko on tähtitaivaalla Kaksosten ja Härän tähtikuvioiden välissä. Eläinradalla Auringon merkki siirtyy Kaksosten (Gemini) huoneesta Kravun (Cancer) huoneeseen 21.6.

Sakarias ja Johannes Kastaja.
Keskiaikainen fresko Jerusalemista
Kristillisessä katsannossa kesäpäivänseisaus oli alun  perin 24. kesäkuuta (Iunius) oli Johannes Kastajan, ortodoksisessa perinteessä Johannes Edelläkävijän syntymäjuhlat. Raamatun mukaan Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Kirstusta.

Tasaus- ja seisauspäivät on liitetty kristilliseen traditioon seuraavassa järjestyksessä. Tasaus- ja seisauspäivät oli antiikin ajalla määritelty toisin kuin gregoriaanisessa kalenterissa


 - Syyspäiväntasaus (23.9. ?). Johanneksen syntymästä ilmoitettiin Elisabethille ja Sakariaalle, Jerusalemin temppelin papille ja profeetalle. Sakarias ei uskonut lapsen syntymän enää olevan Elisabethille mahdollista ja siksi rangaistukseksi Jumala löi hänet mykkyydellä. Se päättyi vasta Johanneksen syntymän ja temppeliin tuonnin jälkeen, kun Sakarias oli kirjoittanut tauluun ”Hänen nimensä on Johannes”. Johannes (Yochanan) on heprealainen nimi ja tarkoittaa Jahve on armollinen”. Sakariaan suvussa ei olut ketään Johannesta. * Johanneksesta ovat kehittyneet myös slaavilainen nimi Ivan ja siitä suomalainen Iivana. Ehkä myös Väinö.

- Kevätpäivän tasaus (25.3.). Marian ilmestys. 


-          - Kesäpäivän seisaus (24.6.) Johannes Kastajan syntymä.

-          -Talvipäivän seisaus (25.12.) Vapahtajan syntymä.


Ingmarin ja Ingemarin päivä.

Suomalaisessa kalenterissa 21.6. on Ahdin ja Ahdon päivä. Ruotsalaisessa kalenterissa Ingmarin ja Ingemarin päivä.

Ingemar on germaaninen miehen etunimi. Nimen alkuosana on germaanisen jumalan nimi Ing, loppuosa merkitsee suojelijaa tai vartijaa.  Nimi esiintyy myös muodossa Inwaz tai Yngve.
Ingwazin riimu
Identiteetti ja toimenkuva epäselviä


Ingmar Bergman


Tunnetuin Ingmareita ovat elokuvaohjaaja Ingmar Bergman (Ernst Ingmar Bergman 1918 Uppsala – 2007 Fårö)). Hänen tuotantoa ei pysty luettelemaan. Mainitsen vian yhden merkittävän elokuvan: Seitsemäs sinetti (1957). Katsoin sen kerran ystäväni kanssa jouluna poikieni kokoamasta kotiteatterista. Hieman epäkunnioittavasti   luonnehdittuna: puolitoista tuntia skandinaavista angstia.

Jörn Donner käsiteli loistavasti Bergmania tunnetussa teoksessaan Paholaisen kasvot: Ingmar Bergmanin elokuvat. (Suomentanut Juha Virkkunen. Helsinki: Otava, 1967. Alkuperäinen Djävulens ansikte - Ingmar Bergmans filmer, 1962)

Ingmar filosofina

Gustav Ingmar Pörn (19. elokuuta 1935 Runsor, Mustasaari8. helmikuuta 2014[1] Tölby, Mustasaari) oli suomenruotsalainen filosofi, joka toimi filosofian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1978–1998.
Ingmar Pörn syntyi Mustasaaressa Runsorin kylässä maanviljelijäperheen keskimmäiseksi pojaksi. Hän pääsi oppilaaksi Vaasan ruotsinkieliseen lyseoon, alun perin vain nuoremman veljensä seuraksi. Tultuaan ylioppilaaksi keväällä 1955 hän tutustui sattumalta Erik Steniuksen kirjaan Tankens gryning päätti ryhtyä opiskelemaan filosofiaa Steniuksen johdolla Åbo Akademissa. Lisäksi hän opiskeli sosiologiaa, matematiikkaa, teologiaa ja kreikan kieltä. Opiskeluaikanaan hän toimitti myös Studentbladet-lehteä. Hän suoritti kandidaatintutkinnon vuonna 1960 aiheena John Locke.  


Ingemar pugilisti

Ingemar ”Ingo” Johansson (22. syyskuuta 1932 Göteborg, Ruotsi30. tammikuuta 2009)  oli ainoa ruotsalainen nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari. Vielä Helsingin olympialaisissa hän nyrkkeili amatöörinä raskaassa sarjassa ja tuli toiseksi, mutta passiiviseksi väitetyn nyrkkeilyn takia Johansson diskattiin. Mitalinsa hän sai vasta 1982.
Ingemar Puglist
Olympialaisten jälkeen Johansson siirtyi ammattisarjaan, voitti ensin Euroopan mestaruuden ja vuonna 1959 hän voitti maailmanmestari Floyd Pattersonin (1935 – 2006) tiukassa kamppailussa Yankees Stadionilla New Yorkissa. Runsaat vuotta myöhemmin uusintaottelussa Patterson voitti itselleen maailmanmestaruuden takaisin knock outilla.  Patterson ja Johansson olivat hyviä ystävin Pattersonin kuolemaan saakka.
Johanssonin tuhtia. oikeaa suoraa kutsuttiin Thorin vasaraksi. Johansson esiintyi mestaruutensa aikana runsaasti mainoksissa. Hävityn ottelun jälkeen pilapiirtäjä Kari ehdotti uusia teemoja, esim. ”Iskevä Ingo uniasu.”

** otteita Luukkaan evankeliumista:

18 Sakarias kysyi enkeliltä: "Mistä voin tietää, että niin käy? Minähän olen jo vanha, ja vaimonikin on iäkäs." 19 Enkeli vastasi: "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa. 20 Mutta sinun suusi mykistyy nyt, etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen."
21 Kansa odotti Sakariasta, ja kaikki kummeksuivat sitä, että hän viipyi temppelissä niin pitkään. 22 Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan heille, ja siitä he ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn. Hän vain viittoili heille ja jäi mykäksi.
57 Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. 58 Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan. 59 Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, 60 mutta hänen äitinsä sanoi: "Ei, hänen nimekseen tulee Johannes." 61 Toiset sanoivat: "Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä." 62 He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. 63 Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: "Hänen nimensä on Johannes." Kaikki hämmästyivät. 64 Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.
65 Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. 66 Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen yllään.



 




 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005