Syyspäiväntasaus sunnuntaina 23.9. klo 04.57

SYYSPÄIVÄN TASAUS ON SUNNUNTAINA 23.9. AAMULLA KELLO 4.57

Tänä vuonna syyspäivän tasaus on universaaliaikaa eli käytännössä Greenwichin keskiaikaa klo 1.57. Suomessa aamuyöstä kello 4.57. Tällöin aurinko siirtyy ekliptikalla eli näennäisellä radallaan taivaanpallolla pohjoiselta taivaanpallon puoliskolta eteläiselle.  Päiväntasaus on nimensä mukaisesti se vuoden hetki, jolloin päivä on kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkä.

Päivä ja yö ovat periaatteessa nyt kaikkialla maapallolla yhtä pitkät, 12 tuntia. Tosin ei aivan tarkkaan. mm. johtuen valon taittumisesta maan ilmakehässä.Päivä =12 tuntia 6 minuuttia. Tasan 12 tuntia päivä on pitkä 25.9, jolloin myös on täysikuu aamuyöstä. Aurinko nousee silloin Helsingissä klo 7.11. ja laskee 19.11. Kesäajan johdosta olemme tunnin myöhässä todellisesta. Noudattamamme Itä-Euroopan aika poikkeaa Helsingissä todellisesta keskiaurinkoajasta hieman, noin 20 minuuttia.

Pohjoisnavalla aurinko laskee horisontin alle, ja alkaa kuusi kuukautta kestävä napayö. Ja etelänavalla aurinko nousee horisontin yläpuolelle kuuden kuukauden yön jälkeen. (Tämä on minulle vaikeaa mieltää.)
 

Päiväntasaajalla eli ekvaattorilla aurinko tasauspäivinä zeniitissä puolipäivän aikaan. Tarkalleen puolipäivä, eli aurinko korkeimmillaan, on tänä vuonna syyspäivän tasauksen hetkellä ekvaattorilla pisteessä 151 astetta 30 minuuttia itäistä pituutta.  Tämä on suunnilleen 150 km pohjoiskoilliseen Papua-Uuteen Guineaan kuuluvasta Saint Matthis saariston pohjoisimmasta saaresta tai siinä 600 km pohjoiseen Uudesta Uuden Guineasta, Grönlannin jälkeen maaliman toiseksi suurimmasta saaresta.

Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä lyhenee nopeimmin, Helsingissä 33 minuuttia viikon aikana. Eteläisellä pallonpuoliskolla vuorostaan on kevätpäivän tasaus, koska siellä päivät pitenevät ja kesä lähenee. Tästä syystä puhutaan myös syyskuun ja maaliskuun tasauksista.

Taivaanpallolla aurinko oli siirtynyt 17.9. Leijonan tähdistöstä Neitsyeen tähdistöön. Eläinradalla aurinko siirtyy 23. syyskuuta Neitsyen merkistä Vaa’an merkkiin.

Nimipäiväsankareita, Tekla:    
        

23. syyskuuta on Mielikin, Miisan ja Minjan nimipäivä. Ruotsalaisessa kalenterissa Teklan. Tekla on pohjoismaissa ja Puolassa käytetty naisen etunimi, joka tulee kreikankielisestä pyhimysnimestä Theokleia tai Θέκλα, Thékla Tämä tulee sanoista Theos, jumala ja kleios, siis ”Jumalan kunnia”.   Nimi siis ei ole peräisin skandinaavisesta mytologiasta, kuten itse kuvittelin. Sehän on Katlan ohella lähellä Islannin merkittävimpiin kuuluvan tulivuoren, Heklan nimeä.

Tunnetuin Tekla on ensimmäiseen eduskuntaan nuorsuomalaisen listoilta valittu filosofian tohtori Tekla (Thekla) Hultin. (1864 Jaakkima – 1943 Helsinki). Nuorsuomalaisen puoleen hajottua 1918 Hultin liittyi Kansalliseen Kokoomukseen. Hän teki elämäntyönsä Tilastollisen päätoimiston (nykyisen Tilastokeskuksen) aktuaarina perehtyen erityisesti sosiaalisiin kysymyksiin.

Näyttelijätär Romy Schneiderin syntymästä 80 vuotta.

Itävaltalaissyntyisen elokuvanäyttelijättären Romy Schneiderin syntymästä on 23.9. kulunut 80 vuotta. Romy Schneider – oikealta nimeltään Rosemarie Magdalena Albach ­- syntyi Wienissä näyttelijäperheeseen: äidin sukunimi oli Scneider. Itävalta oli aikaisemmin samana vuonna liitetty Kolmanteen valtakuntaan.

Hän sai jo nuorena elokuvaosia, ja hänen suuri menestyksensä - ja ehkä myös liiaksi häntä näyttelijänä merkinnyt – oli pääosa vuonna 1955 tehdyssä itävaltalaiselokuvassa Sissi. Tämä kuvasi nuoren, vain 16-vuotiaana itseään seitsemän vuotta vanhemman keisari Frans Joosef I:n kanssa avioituneen keisarinna Elisabethin (Sisi, tai Sissi) elämää. Kaunis ja suurella huolella tehty elokuva iski ajan hermoon. Itävalta vapautui vuoden 1955 valtiosopimuksessa (solmittu 15.5.1955) lopullisesti liittoutuneiden miehityksestä, saavutti suvereenin valtiollisen aseman ja pääsi myöhemmin samana vuonna YK:n jäseneksi, kuten Suomikin. 

Pitkien raskaiden vuosien jälkeen oli hyvä muistella entistä loiston aikaa ja ennen muuta, kaunista ja varsin älykästä, sydänten valtiattarena tunnettua nuorta keisarinnaa.  Elokuva sai vielä kaksi jatko-osaa.

Keisarinna Elisabethin murhasi veitsellä itävaltalainen anarkisti Genevessä 10.9. 1898.  Kuollessaan hän oli vain 60 vuotias. Syynä attentaattiin oli vain halu surmata yksi kuninkaallinen, ja Elisabeth osui teille. Itävallan hallitus vaati Sveitsiä luovuttamaan syyllisen, muta Geneven kantoni – Sveitsi on itsenäisten kantoninen valtioliitto, konfederaatio, ilmoitti arvokkaasti, että asia kuului yksiomaan sen tuomiovaltaan. Murhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

Schneiderilla oli merkittävä elokuva ura sekä Saksassa että Ranskassa, joiden molempien kansalainen hän oli. Mutta ihmisenä hän oli hyvin onneton: alkoholisoitui, käytti runsaasti psyykelääkkeitä ja kuoli sydänkohtauksen kotonaan Pariisissa 43 -vuotiaana 29.5. 1982.   Rooleista voi mainita osa Heinrich Böllin samannimisen romaniin perustuvassa elokuvassa Nainen ryhmäkuvassa.

Ludwig II  ja Luchino Viscontin suuri elokuva Ludwig

Sissi-elokuvissa päähenkilöä oli tietenkin siloteltu.  Romy Schneider näytteli keisarinna Elisabethia myös Luchino Viscontin elokuvassa Ludwig (1972).  Tässä kuva oli realistisempi; jopa kyyninen.  Elokuva oli saksalais-italialais-ranskalainen yhteistuotanto.

Päähenkilö Ludwig II - (Ludwig Friedrich Wilhelm von Wittelsbach, 25. elokuuta 1845 – 13. kesäkuuta 1886) – oli Baijerin kuninkaana vuodesta 1864 vuoteen 1886, eli varhaiseen kuolemaansa saakka. Hänet oli mielenvikaisuuden nojalla syrjäytetty kuninkaan virasta ja asetettu holhoukseen.  Muutamaa päivää myöhemmin hän hukuttautui epäselvissä olosuhteissa. ilmeisesti hän samalla surmasi lääkärinsä, joka yritti estää epätoivoisen teon.

Nuoruudessaan Ludwig II oli mukaansatempaava, komea ja selvästi älykäs nuorukainen, joka nautti suurta kansansuosiota. Myöhemmin hän eristäytyi omaan haavemaailmaansa, halusi hallita itsevaltiaana ja rakennutti loistavia linnoja - kuuluisin Neuschwanstein – ja rakennushankkeillaan vei valtion velkoihin. Kuollessaan hän oli pahasti ylipainoinen. Ilmeisesti Ludwig II sairasti skitsofreniaa, mutta sairautta ei silloin tunnettu.

Parhaiten me muistamme Ludwig II:n Richard Wagnerin suosijana. Hän halusi elää Wagnerin oopperoiden elämää. Wagner luonnollisesti piti taiteita ja kauneutta ymmärtävää kuningasta ainoani järkevänä ihmisenä valtakunnassa. Kamreerisieluiset ministerit ja virkamiehet puhuivat vain rautateistä, teollisuudesta ja talousarvion tasapainottamisesta.

Luchino Viscontia (1906 – 1976) -   aikoinaan Italian merkittävimpiin kuuluneen Viscontin vanhan aatelisuvun jälkeläistä kreiviä – Ludwig II:n henkilö, yhdessä loistoa, taiteellisuutta, hermoherkkyyttä (mahdollisesti skitsofreniaa), ilmeistä homoseksuaalisuutta ja tiettyä dekadenssia todella kiehtoi.  Siis kaikkea, mitä Viscontissa itsessäänkin oli. Elokuva oli alkuperäisessä muodossaan neljä tuntia pitkä ja hyvin kiehtova..  Luchino Visconti di Modreno oli Lonate Pozzolon kreivi. 

Assuanin pato - vesivoimaa ja suurvaltapolitiikkaa:

Kesäpäivän seisauksen tiimoilla olimme Egyptissä Assuanin lähellä. Jatkan hieman samaa teemaa.

Assuanin pato oli 1970 valmistuessaan kymmen vuoden urakan jälkeen maailman suurin patoja. korkeus 111 metriä, pituus 3830 metriä, paksuus juuresta 980 metriä. Kuvassa se vain näyttää kovin matalalta. Vertailun vuoksi: Colorado-joessa sijaitsevan Hooverin padon korkeus on 221 metriä, mutta leveys ”vain” 379 metriä ja paksuus juuresta 200 metriä. Assuanin pato piti alun perin rakentaa Yhdysvaltain ja Britannian avun turvin, mutta nämä peruivat tukensa.

Pääministeri, myöhemmin presidentti Gamal Abdel Nasserin hallitus siten turvautui Neuvostoliiton ja Kiinan apuun ja siinä sivussa kansallisti Suezin kanavan. Suezin kriisistä alkoi Israelin ja arabimaiden vuoden 1956 sota. Assuanin pato oli siis ennen rakentamistaan kylmän sodan kuumia pisteitä.

Sota päättyi aselepoon, jonka YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin ja Kanadan ulkoministeri Lester B. Pearsonin aloitteesta tehtyyn rauhaturvaamisoperaatioon, YK:n ensimmäiseen, Suomikin osallistui juuri vuoden 1955 joulukuussa Yhdistyneisiin Kansakuntiin liittyneenä jäsenenä.

Patoallas, Nasserjärvi, peitti alleen monia merkittäviä historiallisia muistomerkkejä, kuten Abu Simbelin kalliotemppelin. UNESCO:n siihen mennessä suurin hanke oli nostaa temppeli paloina patojärven yläpuolelle. Vanhemmat lukijat varmaan muistavat tämän kouluajoiltaan.

Pato rakennettiin neuvostoteknologialla 1960 – 1970. Assuanin voimalaitosten kapasiteetti on 2100 megawattia, siis hieman enemmän kuin Eurojen Olkiluodon kahden ydinvoimalan yhteinen kapasiteetti (1800 MW) tai vajaat yksitoista kertaa maamme suurimman eli Imatran voimalan kapasiteetti. Valmistuessaan se tuotti puolet Egyptin tarvitsemasta sähköstä, nyt kymmenesosan, ja auttoi sähköistämään maan kylät. Neuvostoliitossahan oli kokemusta laajoista patohankkeista ja 30-luvulta ja varisinkin 50-luvulta eteenpäin mm. Jenisei-joelta.

Padon aiheuttamia ekologisia ongelmia ja padon alle jääneen lähes 100.000 ihmistä käsittäneen nuubialaisen väestön siirtämistä on kuitenkin arvosteltu. Maan hallitukselle joka tapauksessa kyseessä oli suuri arvovaltakysymys, ”Nasserin pyramidi”. Lukija voinee perehtyä tarkemmin asiaan.

Oli myös esitetty, että paljon suurempi elintason paranemien olisi saavutettu sijoittamalla patoon sijoitetut varat perhesuunnitteluun. Egyptin väkiluku oli aloittaessani koulun 1960 26 miljoonaa, kuutta vuotta myöhemmin 30 miljoonaa, 2,4 prosenttia vuodessa. Nyt se on yli 95 miljoonaa, suurin osa nuoria ja vailla suurempaa tulevaisuuden toivoa.

Rautatiet ja padot osana pehmeää vallankäyttöä:

Kirjassaan The Sleepwalkers: How Europe Went to War in 1914. (2012) australialais-englantilainen historioitsija, vuonna 2015 aateloitu Cambridgen yliopiston historian professori Sir Christopher Clark vertasi suurvaltojen viime vuosisadan jälkipuoliskolla rahoittamia suuria vesivoimahankkeita niiden ensimmäisen maailmansodan alla rahoittamin suuriin rautatieverkkoihin.  Ranska lainoitti Venäjän Saksan rajalle ulottuvia laajoja rautateitä, ja Saksa rakensi Istanbulista Bagdadiin ulottuva rautatietä, joka oli yksi maailmansodan aiheuttaneita konflikteja. Rata kuitenkin valmistui lopullisesti vasta 1940, Vertaus jäi mieleeni. Tämä kirja on ns. must-teos.

Kongon kriisi, Patrice Lumumba, Katangan alue, verinen perintö:

18.9. oli kulunut 57 vuotta YK:n pääsihteerin, ruotsalaisen Dag Hammarskjöldin (1905 – 1961) kuolemasta lento-onnettomuudessa eteläisessä Afrikassa nykyisen Sambian alueella.
 

Sekä Pearson että Hammarsköljd saivat Nobelin rauhanpalkinnon, edellinen 1957, jälkimmäinen postuumisti 1961. Hammarskjöld nimitettiin YK:n pääsihteeriksi 1953, norjalaisen Trygve Lien jälkeen. Hän kuoli lento-onnettomuudessa silloisen Pohjois-Rhodesian ja Njassamaan liittovaltion alueella nykyään Sambian alueella sovitellessaan Kongon kriisiä eli itsenäistyneeksi julistautuneen Katangan kysymystä. Häntä kuljettanut SAS:n DC 6 -kone tuhoutui laskeutuessaan syyskuun 17. ja 18 päivän välisenä yönä 1961. Hänen kuolemastaan siis on kulunut nyt  57 vuotta. Hammarskjöldiä seurasi tässä tehtävässä kahdeksi kaudeksi, vuoteen 1971 burmalainen diplomaatti U Thant (1909 – 1974). U tarkoittaa kunnianarvoista, ei etunimeä, kuten kuvittelin, ja Thant oli burmalaisen perinteen mukana hänen ainoa nimensä

Hammarskjöldin kuolemassa kyseessä ilmeisesti oli todella onnettomuus, vaikka olikin perusteita arvella että kone ammuttiin alas.  Vuonna 1960 itsenäistyneen Belgian Kongon  ensimmäisen pääministerin Patrice Lumumban oli surmauttaneet – laittomasti teloittaneet – 17.1.1961 hänen kilpailijansa tuleva johtaja Mobutu muiden muassa, mutta belgialaiset entiset siirtomaaisännät olivat pahasti kompromettoituneet tässä rikoksessa.

Hammarskjöldin hautajaiset Upsalan tuomiokirkossa televisioitiin. Toinen kansainvälinen televisiolähetys, jota seurasin. Ensimmäinen oli Vaasa-laivan nosto saman vuoden huhtikuussa.

Dag Hammarskjöld, arvostetun virka-aatelissuvun jälkeläinen, etevä hallintomies – ja myös mystikko:

Hammarskjöldin isä Hjalmar Hammarskjöld oli Upsalan yliopiston ylioikeustieteen professori ja vuosina 1914 – 17 maansa pääministeri. Dag Hammarskjöldin suorastaan kristillistä mystiikka sisältävät päiväkirjamerkinnät Vägmerken julkaistiin ruotsiksi 1963, ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Kiinnekohtia (Otava). Alun perin Smoolannista tai luultavammin Öölannista kotoisin oleva suku on aateloitu vuonna 1610 ja introdusoitu Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1627 numerolla 135.

Helsingissä Uimastadionilta Helsinginkadulle Töölönlahden rantaan vievä katu on nimetty Hammarskjöldintieksi vuonna 1962.  Jos jätämme ottamatta lukuun hallitsijaperheen jäsenet ja eräät korkeat virkamiehet, niin Hernesaaressa sijaitsevan Henry Fordin Kadun lisäksi tämä oli silloin ainoa ulkomaalaisen mukaan nimetty katu.

Fecit: Markku af Heurlin