torstai 20. kesäkuuta 2019

Markku af Heurlin: Kesäpäivän seisauksen postilla armon vuonna 2019



Markku af Heurlin: KESÄPÄIVÄN SEISAUS PERJANTAINA 21.6. KELLO 18.54
Fagervikin Ruukkikirkosta


KESÄPÄIVÄN SEISAUS PERJANTAINA 21.6. KELLO 18.54

JUHANNUSPÄIVÄ PAULAN NIMIPÄIVÄ


Vielä viime vuosisadan alussa 20.6. oli Florentinin nimipäivä. Nykyään se on Innon päivä. Suomenruotsalaisessa kalenterissa päivä Ingan ja ortodoksisessa kalenterissa Torstin päivä. Ruotsalaisessa kalenterissa vuorostaan Lindan päivä.

Tänään 20.6. tätä tekstiä laadittaessa on kulunut 120 vuotta ranskalaisen vastarintajohtaja Jean Moulinin syntymästä. Hän kuoli Gestapon vankina Ranskassa 1943.

Kesäpäivän seisaus on tänä vuonna Suomessa 21.6. kello 18.54. Universaaliaikaa eli käytännössä Greenwichin keskiaikaa se on kello 15.54. Kesäpäivän seisauksena aurinko zeniitissä eli suoraan pään yläpuolella pohjoisella eli Kravun kääntöpiirillä. Kesäpäivän tasauksena Aurinko siirtyy Eläinradalla Kaksosten merkistä Kravun merkkiin. Tähtitaivaalla aurinko on Härän ja Kaksosten merkin välivaiheilla. Täysikuu oli maanantaina, Urhon päivänä 17.6. kello 11.31. Siis sekä maanantain että tiistain välisenä yönä kuu näkyi aivan täytenä. Helsingin horisontin mukaan täysikuu laski 22.42, ja aurinko vasta 22.48. Eli täysikuu ja aurinko olivat yhtä aikaa näkyvissä. näin oli myös helmikuussa, kuunpimennyksen aikaa

Muinaisessa Papylooniassa oli erittäin suuri merkitys sillä, että täysikuu ja aurinko ja täysikuu näkyivät yhtä aikaa. Mutta minulle jäi epäselväksi, tarkoitettiinko juuri täysikuun tarkkaa hetkeä vain täytenä näkyvää kuuta. Esoteerisiin tieteisiin paremmin perehtynyt lukija voinee vastata tähän kysymykseen.

Jupiter näkyy vaalealla yötaivaalla. Planeetta on Käärmeenkantajan tähdistössä ja oppositiossa 10.6. Se on horisontin yllä vaalean kesäyön ajan. Etelä-Suomessa Jupiter on 8° korkeudella, kun se on keskiyöllä etelässä. Saturnus on kesäkuun vaalealla yötaivaalla Jousimiehen tähdistössä. Rengasplaneetta näkyy matalalla Etelä-Suomessa.


Aivan tarkkaan aurinko on täysin zeniitissä puolipäivän hetkellä pisteessä Kravun kääntöpiirillä 23° 26′ 21,48″ astetta pohjoista leveyttä pisteessä 61o 15’ itäistä pituutta. Tämä on Arabian merellä Intian ja Arabian niemimaiden välissä Omanista n 200 km itään. Intian rannikon ja Arabian niemimana väli on tässä kotaa noin tuhat kilometriä; neljän päivän purjehdus, ei sen enempää.
Kesäpäivän seisaus on tänä vuonna Suomen aikaa kello 18.54. Universaaliaikaa eli käytännössä Greenwichin keskiaikaa se on kello 15.54. Kesäpäivän seisauksena aurinko on zeniitissä eli suoraan pään yläpuolella pohjoisella eli Kravun kääntöpiirillä. Kesäpäivän tasauksena Aurinko siirtyy Eläinradalla Kaksosten merkistä Kravun merkkiin. Tähtitaivaalla aurinko on Härän ja Kaksosten merkin välivaiheilla.

Täysikuu oli maanantaina, Urhon päivänä 17.6. kello 11.31. Siis sekä maanantain että tiistain välisenä yönä kuu näkyi aivan täytenä. Helsingin horisontin mukaan täysikuu laski 22.42, ja aurinko vasta 22.48. Eli täysikuu ja aurinko olivat yhtä aikaa näkyvissä. näin oli myös helmikuussa, kuunpimennyksen aikaan.

Muinaisessa Papylooniassa oli erittäin suuri merkitys sillä, että täysikuu ja aurinko ja täysikuu näkyivät yhtä aikaa. Mutta minulle jäi epäselväksi, tarkoitettiinko juuri täysikuun tarkkaa hetkeä vain täytenä näkyvää kuuta. Esoteerisiin tieteisiin paremmin perehtynyt lukija voinee vastata tähän kysymykseen.
Jupiter näkyy vaalealla yötaivaalla. Planeetta on Käärmeenkantajan tähdistössä ja oppositiossa 10.6. Se on horisontin yllä vaalean kesäyön ajan. Etelä-Suomessa Jupiter on 8° korkeudella, kun se on keskiyöllä etelässä. Saturnus on kesäkuun vaalealla yötaivaalla Jousimiehen tähdistössä. Rengasplaneetta näkyy matalalla Etelä-Suomessa.

Aivan tarkkaan aurinko on täysin zeniitissä puolipäivän hetkellä poisteesää Kravun kääntöpiirillä 23° 26′ 21,48″ astetta pohjoista leveyttä pisteessä 61o 15’ itäistä pituutta. Tämä on Arabian merellä Intian ja Arabian niemimaiden välissä Omanista n 200 km itään. Intian rannikon ja Arabian niemimana väli on tässä kotaa noin tuhat kilometriä; neljän päivän purjehdus, ei sen enempää.

Kun lähdetään 180 pituuspiiriltä Kravun kääntöpiiriä pitkin kohti länttä, niin se kohtaa ensin Taiwanin. Sen pääkaupunki Taipei on noin 150 km Kravun kääntöpiiristä pohjoiseen. Sen jälkeen kääntöpiiri kohtaa Kaakkois-Kiinan, kulkee Intian pohjoisosien, ja Arabian ja pohjoisimman Afrikan läpi. Sen jälkeen piiri kulkee Keski-Atlantin kautta keskisen Meksikon läpi. Sen jälkeen on vian pelkkää Tyyntä merta. Pohjoinen kääntöpiiri käsittä maata noin 40 prosenttia koko 37.700 km pituudeltaan.


Kun lähdetään 180 pituuspiiriltä Kravun kääntöpiiriä pitkin kohti länttä, niin se kohtaa ensin Taiwanin. Sen pääkaupunki Taipei on noin 150 km Kravun kääntöpiiristä pohjoiseen. Sen jälkeen kääntöpiiri kohtaa Kaakkois-Kiinan, kulkee Intian pohjoisosien, ja Arabian ja pohjoisimman Afrikan läpi. Sen jälkeen piiri kulkee Keski-Atlantin kautta keskisen Meksikon läpi. Sen jälkeen on vian pelkkää Tyyntä merta. Pohjoinen kääntöpiiri käsittää maata noin 40 prosenttia koko 37.700 km pituudeltaan. 


Pohjoisella napapiirillä 66°33′47″ pohjoista leveyttä, ja sen pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan. Pohjoinen napapiiri alkaa Beringin * salmesta Tšutškien niemimaalla 170 läntisellä leveyspiirillä, kulkee Pohjois-Siperian, Kuolan ja pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kautta Atlantille. Islannin pääsaari on kokonaan pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Pohjosien piste 66° 32′ 9.6″ N, 16° 1′ 31.08″ Hraunhafnartangi** on juuri napapiirin eteläpuolella. Reykjavik on osapuilleen samalla korkeudella kuin Kokkola eli leveydellä 64 astetta.


Nappaiiri ylittää eteläisen Grönlannin, Pohjois-Kanadan ja pohjoisen Alaskan. Koko pohjoisen napapiirin pituus on noin 16.000 kilometriä, josta maata on noin neljä viidesosaa. Merethän peittävät 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, joten pohjoisella napapiirillä suhde on kääntynyt.
Huippuvuoret ovat kokonaan napapiirin pohjoispuolella, noin 78 leveyspiirin molemmin puolin. Maapinta-alaltaan suuret, yhteensä 62.000 neliökilometriä eli lähes viidesosa maamme pinta-alasta. Huippuvuoret (Svalbard, Spitsbergen) kuuluvat Norjalle, mutta niillä on erikoinen kansainvälinen status. Mm. käytännössä kaikilla mailla on oikeus kaivostoimintaan saarilla. Nordlandin lääniin kuuluva Jan Mayen -saari on 71 leveyspiirillä.

Jan Mayen oli nimeltään myös asuntolaiva, kolmimastokuunari, jossa tutun tuttuni asuivat 70-luvulla Kruununhaan T-Laiturissa. Asuntokäytössä se oli vuoteen 2005, ja sen jälkeen entistettiin museolaivaksi

** Suuren neuvostoliittolaisen tietosanakirjan vuoden 1953 laitoksessa erinäisistä syistä Beringin salmea oli käsitelty hyvin perusteellisesti. Hakusana Berija nimittäin oli poistettu
*** Uusimipien mittausten mukaan Rifstangi hieman idempänä on 68 metriä pohjoisempana. Mutta itse käytän The Times Atlas of the Worldin vuoden 1972 laitosta.

JUHANNUSPÄIVÄN NIMI: PAULA, PAULIINA JA LIINA



Suomessa juhannuspäivä on tänä vuonna 22..6. , Paulan ja Pauliina nimipäivä. Nimi on feminiinimuoto kreikan sanasta paulus, pieni. 1800-luvun kalentereissa nimi oli muodossa Paulinus, ja 1925 Paulina

Kuningatar Paola. Paola (Paola Ruffo di Calabria, s 11.9. 1937 Toscanassa) oli Belgian entisen kuninkaan Albert II:n puoliso. Albert tuli valtaan veljensä suositun ja 42 vuotta hallinneen kuningas Baudouinin kuoltua 1993 63-vuotiaana, ja luopui vallasta poikansa Philippen hyväksi kuusi vuotta sitten. Hyvin suosittu ja sympaattinen kuningaspari Baudouin ja espanjalaissyntyinen kuningatar Fabiola olivat tasan viisikymmentä vuotta sitten valtiovierailulla Suomessa ja mm. kävivät Lapissa.

Laulunopettaja, rauhanaatteen kannattaja.Isotätini Paula af Heurlin (1872 – 1947) oli Helsingin kansakoulujen laulunopetuksen tarkastaja. Edisti monilla tavoin vähävaraisten lasten musiikinharrastusta ja kirjoitti kaksi oppikirjaa, jotka ex-puolisoni musiikinopettaja Karhulan lyseosta Kyllikki Solaterä hyvin muisti: Kansakoulun uusi laulukirja ja Säveltapailun ja nuottiopin opas. Paula-täti oli myös aktiivinen raittius- ja rauhanaatteen kannattaja. Kansalaissodan jälkeeen hän oli perustamassa Suomen Konkordialiittoa. Hänen enonsa Kaarlo Bergbom oli etevä pianisti ja Suomalaisen oopperan perustaja.


Näytelmähahmo

Mimmi Paavaliina on Maiju Lassilan nelinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1916.  Paavaliina saattaa olla muoto Pauliinasta. Onhan Paavali miehen nimi. TV2 esitti sen vuonna 1970 ja Kuoreveden kesäteatteri vuonna 2016. Tässä lainaan naytelmat.fi -sivustoa:
 ”Tapahtumapaikkoina Kapineen talon tienoo, jonne Mimmi Paavaliina tekee leirinsä sekä viitteellisesti toteutettu pitäjäntupa.
Maiju Lassila kuvaa ihmisiään rehellisesti, mutta lempeästi ja huumorilla sävyttäen. Hänen rehevät ihmisensä ratkovat tässä kesäisessä huvinäytelmässä parhaan ymmärryksensä mukaan kahta ihmisen peruskysymystä - miten hankkia lempeä ja leipää? Vaan jos ei molempia, niin ainakin leipää!
Mimmi Paavaliina on "neitsytihminen", kulkijaeukko, jolla pyörii helmoissa puolisen tusinaa isätöntä lasta. Yhtäkkiä hänellä on kuitenkin kaksi kosijaa, joista toinen on heikkomielisenä pidetty Nysse. Kyse on perintöasioista, sillä Nyssen täti on tehnyt sellaisen testamentin, että sisarten lapsista hänet perii se, joka ennättää ensinnä naimisiin. Toinen perijäehdokas Nellu on tullut naimaikään. Sulho on jo katsottu ja hyvin asiaan "voideltu" vanhempien toimesta. Vaan Nellupa ihastuu Mimmin poikaan Jaferiin ja he päättävätkin mennä naimisiin.
Kumpi ehtii ensin naimisiin ja samalla nappaamaan perinnön - Mimmi vai poikansa Jaferi? Nyt paljastuu Mimmin häpeä: rippikoulu on aikoinaan unohtunut käydä ja sinne on nyt mentävä naimaluvan saamiseksi yhdessä omien lasten kanssa!”




OFFENBACHIN SYNTYMÄSTÄ 200 VUOTTA



Offenbach vuonna 1878


Jacques Offenbachin, Ranskan Toisen keisarikunnan tahtipuikon heiluttajan syntymästä on tänään 20.6. kulunut 200 vuotta. Hän syntyi Kölnissä, joka oli ollut ranskalaisten hallinnassa vuodesta 1794 Wienin kongressin 1815. Offenbach kuoli Pariisissa 5.10.1880. Hän oli säveltäjä ja virtuoosimainen sellisti. Tunnetuimmat teokset ovat Hoffmannin kertomukset E. T. A. Hoffmannin (s. 1776 Königsberg nyk. Kaliningrad, k. 25.6. 1822 Berliini) tarinoihin perustuva koominen ooppera. Se esitetiin vasta Offenbachin kuoleman jälkeen 1881 Pariisissa Kansallisooppera esitti teoksen en viimeksi viime syksynä. Sekä Orfeus Manalassa (1858). Aivan huikea satiiri toisesta keisarikunnasta ja yhtä hyvin nykypäivästä. Yksi henkilöhahmoista oli Yleinen mielipide (sopraano), sekä ja Eurydiken lisäksi Boiotian kuningas, Manalan hahmoja. Viime keväänä Helsingin konservatorio esitti tämän operetin. Sen toisen osan toisessa kohtauksessa oli vauhdikas helvetillinen tanssi. joka oli villinnyt maan 1830-luvulta lähtien: Can-Can - Valistunut lukija luonnollisesti on nähnyt molemma.

LASKUOPILLISIA HARJOITUKSIA
Kaikki kokonaisluvut voidaan esittää (järjestystä vaille) yksikäsitteisesti alkulukujen (primes) tulona. Alkukuvut ovat jaottomia lukuja eli lukuja, jotka jaollisia vian itsellään ja ykkösellä. Niitä on ääretön määrä. Ensimmäiset alkuluvut ovat: 2(ainoa parillinen alkuluku), 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, 23, 29, 31, 37, 41, 43, 47, 53, 59, 61, 67 ja 71, 73, 79, 83,
Tehtävä:

Selvitä loput sataa pienemmät alkuluvut.


1000 = 2*500 = 4*250 = 8 * 125 = 10*100 = 20 * 50 = 2*2*2*5*5*5


Tekijöihin jakoon on syytä hankkia tottumusta, koska se nopeuttaa laskuja kummasti.


Luvut on syytä osata jakaa tekijöiden. Aina ei tarvitse jakaa alkulukutekijöin, van riittää muuten vain järkevä tehtävään sopiva jako: 1000 = 8 *125 , 75 = 3*25


Tehtäviä: Jaa sekä järkeviin tekijöihin/ kahteen tekijään, että alkulukutekijöihin luvut, 15, 36, 50, 72, 75, 100, 250, 400 sekä 2022. Vuonna 2022 järjestetään jääkiekon MM-turnaus Tampereella.




Goldbachin konjenktuuri (olettama) v. 1742. Jokainen (kahta suurempi) parillinen luku voidaan esittää kahden alkuluvun summana. Esimerkkejä 4 = 2+2, 14= 3+11 = 7+7, 20 = 3 + 17 = 7 + 13

Väitettä ei ole voitu todistaa, mutta myöskään vastaesimerkkiä ei ole löydetty. Tietokoneajoilla on tarkistettu väitteen paikkansapitävyys ainakin luvut 400 miljardiin saakka. Matemaattisesti tämä ei ole todistus.


Tee Goldbachin hajotelmat luvuista 24, 30, 50, 72 80 ja 100. Kuinka monta saat kustakin?


Jaollisuudesta lyhyesti: parilliset luvut ovat jaollisia kahdella. Luku on jaollinen kolmella, jos se lukujen summa on kolmella jaollinen (esim. 6, 12, 33, 102) . Luku on neljällä jaollinen, jos sen viimeiset kaksi lukua muodostavat 4:llä jaollisen luvun (esim. 32, 132, 23 ) Luku on viidellä jaollinen jos se päättyy vitoseen tai kymmeneen. Luku on yhdeksällä jaollinen, jos sen lukujen summa on 9:llä jaollinen (esim. 27, 45, 81, 279)

”Ikämiehenä Kustavin jo sodassa taisteli…”

Lukijat varmana muistavat sotaan johtaneen välikohtauksen, kun 1788 joukko venäläisiä sotilaita tunkeutui yöllä Savossa rajan Ruotsin puolelle, tosin ilman mitään tulitaistelua. Uljas kuninkaamme Kustaa III ankarassa nootissaan Venäjän keisarinnalle, vaati moisen provokaation takia vanhojen Uudenkaupungin rauhaa edeltäneen historiallisetsi oikean rajan palatumista. Muistamme, että eräät ruotsalaisuuteen vihamielisesti suhtautuvat tahot levittävät edelleenkin täysin perätöntä huhua, että tukholmalaisista ompelimoista muka olisi tilattu venäläisiä univormuja...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005