sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Kevään päätös, Klubi 15 v: Ambrosius, Marjaana Mykkänen, Markku Toikka

Klubin kevätkauden päätös

Poikkeuksellisesti tiistaina 14.5. 2024 klo 17 alkaen


17.15: Isä Ambrosius: Aasian uskonnot - haaste vai mahdollisuus synergiaan

- Keskustelua ja sitten välitauko


n. 18.30: Marjaana Mykkänen:Television muuttuva merkitys – uhka ja mahdollisuus. 

Verkkopalvelujen nousun myötä televisio on ohjelmiston köyhtyessä kadottanut asemansa sivistyksen tukipilarina.


Onko televisio mediana ja palveluna uudistettavissa, ja millaisia uusia mahdollisuuksia verkko tarjoaa?


Markku ToikkaLauluja Baudelairen runoihin.
- Säestäjä Kimmo Ruotsala, piano 

---

Ambrosius on toiminut vuodesta 1975 ortodoksisen kirkon piirissä, ensin Valamon luostarissa Heinävedellä, jota hän uudisti voimakkaasti ja loi paikasta myös huomattavan kulttuurikeskuksen. 

Ambrosius toimi Joensuun piispana 1988–1996, Oulun metropoliittana 1996–2002 ja vuosina 2002–2017 Helsingin metropoliittana. 

Ambrosius toimi Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäsenenä 1991-2006 sekä Kansainvälisen roomalaiskatolis-ortodoksisen teologisen komission jäsenenä 1980-2010.

Vuonna 2007 Vuosaareen perustettiin Kulttuurikeskus Sofia Ambrosiuksen johdolla. Klubi on järjetänyt Sofiassa 15 yhteisseminaaria Ambrosiuksen kanssa vuodesta 2013 alkaen. 

Vuonna 1980 Ambrosius sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja vuonna 1986 arkkimandriitan arvon. Hänen kirjoittamistaan teoksista mainittakoon 

Aika ei johda unohdukseen: Uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta.  (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015) sekä Valon portailla (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2019)


Marjaana Mykkänen  on suomalainen dokumentaristi,  televisiotuottaja ja -ohjaajaja sekä viestinnän tutkija

Mykkänen on ollut YLEssä toimittajana ja ohjaajana vuodest 1980 alkaen sekä vuodesta -95 kulttuuriohjelmien tuottajana. Hänen ohjaamiensa tai tuottamiensa teosten luettelo käsittää yli 900 nimikettä. 80-luvulla Mykkänen ohjasi lukuisia rock-taltiointeja. Vuonna 1988 hän käsikirjoitti ja ohjasi dokumenttielokuvan Sirppi ja kitara. joka kertoi Gorbatšovin ajan Neuvostoliiton vapautumisen ajasta esiin nousevien rockyhtyeiden kautta. Tästä työstä Mykkänen sai Elokuvataiteen valtionpalkinnon samana vuonna.  Hän sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2003 dokumenttisarjan Ammatti: Suomalainen kirjailija tuottajana. 

Viimeisin ohjaustyö YLElle oli vuonna 2022 julkaistu viiden vuoden työn vaatinut Jumalten keinussa, joka seurasi Suomen Kansallisoopperan suurtuotannon, Richard Wagnerin  neliosaisen Nibelungin sormus -oopperasarjan monimutkaista syntyprosessia. https://yle.fi/aihe/a/20-10003262

Vuonna 2020 Mykkänen väitteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän laitokselta tutkielmallaan The Good Television: Factual Programmes, Quality and Subjective Experience.

Väitöksensä tiivistelmässä Mykkänen toteaa mm: Tutkimuksessa selvitetään tavanomaiselta, tapahtumattomalta ja hiljaiselta vaikuttavaa katselua, joka lähemmin tarkasteltuna näyttäytyy monimuotoisena ja rikkaana osana yleisöjen arkea; millä tavoin asiaohjelmat kohdataan, miten niiden kautta saadaan yhteys maailmaan ja yhteiskuntaan sekä millaista iloa ja hyvinvointia yhteys voi yksilölle tuottaa.

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/cf5d6ad5-f98b-47ea-8755-9b0451dad84c/content

Tässä vielä Mykkäsen artikkeli Oikeat katsojat, väärät ohjelmat. (Lähikuva 1/2024)  https://journal.fi/lahikuva/article/view/144524


Markku Toikka on näyttelijä, muusikko, käsikirjoittaja, ohjaaja sekä suomalaisen  stand up -komiikan pioneeri.

Toikka oli mukana jo vuoden 1978 dramaattisessa Pete Q. -näytelmässä. Sittemmin Toikka on näytellyt mm. Ryhmäteatterin, KOM-teatterin ja Lappeenrannan kaupunginteatterin produktioissa. Hän on näytellyt myös kymmenissä elokuvissa ja televisiosarjoissa. Vuonna 1983 hän esiintyi Aki Kaurismäen elokuvassa Rikos ja rangaistus keskeisessä Rahikaisen roolissa ja oli mukana myös Kaurismäen elokuvassa Calamari Union vuonna 1985. 

Stand-up komiikan pioneerina Toikka aloitti vuonna 1991 Espoon teatteriin tuotetussa Toikkarointia-esityksellä.  Vuonna 2000 Toikka julkaisi yhdessä Maritta Vennon kanssa ensimmäisen lavakomiikan oppaan Ala naurattaa, Stand up -komedian käsikirja (Like)

Muusikkona ja laulajana Toikka on ollut Lapinlahden Linnut -yhtyeessä 80-luvun alkupuolelta alkaen ja on myös esiintynyt laulajana useissa omissa yhtyeissään. 


Ohjelmassa Toikka laulaa Charles Baudelairen (1821 - 1867) vuonna 1857 ilmestyneen runoteoksen Les Fleurs du mal teksteihin. 


Tervetuloa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005