Talvipäivänseisauksen postilla 2024
Tänä vuonna talvipäivänseisaus on lauantaina 21. joulukuuta klo 11.20 Suomen aikaa. Universaaliaikaa tai Greenwichin keskiaikaa se on kello 9.20:30. (Ne eivät ole aivan sama asia.) Tämän joka tapauksessa kaikki asianmukaisesti huomioimme.
Talvipäivänseisauksena aurinko - päivä - on aivan kuin pysähtynyt eteläismipään pisteeseensä ekliptikalla eli näennäisellä radallaan taivaanpallolla. Sana ekliptika tule sitä, että alun perin se määriteltiin taivaanpallolla auringonpimennysten (eclipsis) avulla.
Tällöin aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen (Sagittarius, f) tähdistössä, jonne se oli siirtynyt Käärmeenkantajan ( Ophiuchus) tähdistöstä, ja 23 astetta taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella. Päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään ja yö pisimmillään. Eteläisellä pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään. Etelämantereella on yötön yö.
Etelä-Suomessa Aurinko nousee keskipäivällä etelässä ollessaan vain 7 asteen ja Oulussa 2 asteen korkeudelle. Utsjoella Aurinko on keskipäivällä pari astetta horisontin alapuolella, mutta kirkkaalla säällä päivällä on sinertävä valaistus..
Astrologisesti Aurinko siirtyy talvipäivän seisauksena Jousimiehen (f) tähdistöstä tai oikeammin huoneesta Kauriin tähdistöön (Capricornus, g). Tästä syystä eteläistä kääntöpiiriä kutsutaan Kauriin kääntöpiiriksi (Tropicus Capricorni). Vain Eläinradan tähdistöillä on symboli kuten f. Niillä tarkoitetanakin oikeastaan Eläinradan merkkejä eli huoneita.
Tähtitaivaalla:
Kaikki planeetat näkyvät. Merkurius on 25.12. noin 45 minuuttia ennen auringonnousua lähellä taivaanrantaa eteläkaakossa. Venus iltatähtenä auringonlaskun jälkeen, kirkkaalla säällä jopa päivällä. Mars on illalla itäisellä taivaalla. Jupiter näkyy kirkkaana. Saturnus on lounaistaivaalla noin 21:en saakka. Uranus ja Neptunus voidaan havaita kaukoputkella tai kiikarilla.
Kvadrantidien tähdelentoparven maksimi on perjantaina 3. tammikuuta noin klo 17. Sen maksimiaika on hyvin lyhyt, vain joitakin tunteja. Parhaiten tähdenlentoja, jopa kymmeniä tunnissa näkyy pohjoisella taivaalla.
Nimensä se saanut ns. säteilypisteensä mukaan. joka on osapuilleen Otavan suunnassa olleen tähdistön Seinäkvadrantin mukaan. Tähdistö ei enää ole käytössä. Vuonna 1922 Kansainvälinen tähtitieteen unioni jakoi taivaanpallon 88 tähdistöön. Nämä ovat eri asia kuin tähtikuvio, joista tunnetuimmat ovat Otava ja Orion, joka on samalla tähdistö.
Tarkemmin Ursan sivujen kautta: https://www.youtube.com/watch?
Tuomaan päivänä.
21.12. on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kalerissa Tuomaan ja Tomin nimipäivä. Siitä alkaa perinteinen jouluaika, joka sitten päättyy Nuutin päivänä 13. tammikuuta. Päivä on liitetty apostoli Tuomaaseen, ”epäilevään Tuomaaseen, jonka muistopäivä oli ennen katolisessa kirkossa 21.12., nyt 3. heinäkuuta Ortodoksisessa kirkossa se on 6. lokakuuta
Perimätiedon mukaan Tuomas kuoli Lounais-Intiassa, jonne oli perustanut kristillisien kirkon vuonna 52, ja kuoli marttyyrinä vuonna 72. Sikäli perusteltu. että Intian ja Rooman valtakunnan kulki silloin kauppavaihtoa.
Tuomaan tunnus on suorakulma, sillä hän oli Intiassa rakentanut kuninkaalle palatsin. Hän oli myös perustanut Syyriaan kristillisiä seurakuntia.
Tuomaan mukaan on nimetty kaksi egyptiläisestä kylästä Nag Hammadista vuonna 1945 löydetty koptinkielistä käännöstä noin vuodelta 350. - Tuomaan evankeliumi ja Tuomaan teot. Tuoman evankeliumista oli löydetty kreikankielisiä katkelmia jo 1898 samoin Egyptistä. Niillä ei käsittääkseni ole kanonisoitua asemaa, vaikka niitä kutsutaan apokryfisiksi kirjoiksi. Varsinaiset apokryfiset kirjathan sisällytetään katolisen Raamattuun.
Ortodoksisella kirkolla on 21.12. kolmen pyhän muistopäivät: 18-vuotiaana surmatun Neitsytmarttyyri Julianan (k 304), Pyhän Pietari Moskovalaisen, ihmeidentekijän (k. 1326) ja Pyhän ruhtinatar Juliana Vazmajalaisen (k.1406). Päivä on samalla Kristuksen syntymän esijuhla ja Kristuksen syntymää edeltävä lauantai.
Vuoden Tuomas
 |
| Tuomas A. : B. E. Murillo, 1650 |
Vuoden Tuomas on Pyhä Tuoma Akvinolainen, jonka syntymästä tulee ensi vuonna, todennäköisesti vuoden alussa, kuluneeksi 800 vuotta. Viime vuonna hänen kuolemastaan oli kulunut 750 vuotta. Tuomasta pidetään suurimpana skolastikkofilosofina.
Seuraava perustuu osaksi Bertrand Russellin Länsimaisen filosofian historiaan (1946, suomeksi 1948, J.A. Hollo), jossa hän käsitteli Tuomas Akvinolaista varsin perusteellisesti. Tosin tiedot ovat 80 vuoden takaa. Russellia on kiitetty tyylistä, mutta arvosteltu usein epäonnistuneista arvioista.
Dominikaanimunkki Tuomas Akvinolainen edusti luonnollista teologiaa. Luonnollinen teologia pyrkii etsimään vastauksia teologisiin kysymyksiin järjen ja tieteen avulla. Tässä se eroa ns. ilmestykseen perustuvasta teologiasta, joka perustuu pyhiin kirjoituksiin ja uskonnollisiin kokemuksiin. Sekä katolinen. anglikaaninen että luterilainen kirkko tunnustavat Tuomas Akvinolaisen arvon.
Tuomas oi syntynyt 1250 isänsä Landulfin kreivin linnassa Napolin kuningaskunnassa lähellä Aquinoa. Lähellä sijaitsi noin 130 kilometriä Roomasta etelään sijaitseva Monte Cassinon benediktiiniläisluostari, jonka apotti oli kreivin veli. Siellä Tuomas aloitti opintonsa viisivuotiaana. 11-vuotiaana hän aloitti opinnot oppineen hohenstaufikeisari Fredrik II:n (1194 -1250) yliopistossa Napolissa.
Perheensä harmiksi hänestä tuli dominikaani. Lahjakkaana oppilaana Tuomas lähetettiin 1244 Kölniin keskiajan merkittävimpiin kuuluneen oppineen Albert Suuren oppilaaksi, ja tämän seurassa Pariisiin, jossa hän opiskeli ja opetti kolme vuotta. Hän palasi1259 Italiaan, jossa Pariisin vuosia 1269 - 1272 lukuun ottamatta eli koko loppuelämänsä
Tuomas Akvinolaisen elämää leimasi ankara työteko ja runsas matkustaminen. Tuomas kuoli 7.3.1274 matkalla paavin kutsusta Lyonin toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen, jossa oli tarkoituksena löytää sovintoa idän ja lännen kirkkojen välille. Siinä ei onnistuttu.
Tuomas sai kunnianimen doctor angelicus, enkelimäinen opettaja. Paavi Johannes XXII kanonisoi hänet 1323. Vuonna 1567 paavi Pius V luki Tuomaan neljän suuren latinalaisen kirkkoisän, Ambrosiuksen, Augustinuksen, Hieronymuksen ja Gregorius Suuren, joukkoon yhtenä kirkonopettajista Doctor Ecclesiae. Paavi Leo XIII:n reskriptillä 1879 akvinolaisen oppi, tomismi on ainoa oikea oppi katolisessa kirkossa.
Tuomas Akvinolaien toi Platonin, uusplatonilaisuuden sijaan Aristoteleen filosofian kirkon opiksi. Aristoteleesta hänellä oli todella pätevät tiedot, pätevämmät kuin edeltäjillään.
Russell piti Tuomas Akvinolaisen filosofisesti merkittävimpänä vuosina 1259 - 1264 kirjoitettua teosta Summa contra gentiles, Summa pakanoita vastaan. Sen tarkoituksena oli osoittaa kristinuskon totuus sellaiselle lukijalle, joka ei vielä ollut kristitty. teos sisälsi mm. viisi todistusta Jumalan olemassaolosta.
Pääteos oli sen jälkeen kirjoitettu Summa theologiae, Teologian summa. Teos sisältää kolme osa liiteosineen ja painettuna kahdeksan volyymiä. Osat ovat I:Teologia, II Etiikka ja III Kristus. Summa on katolisen kirkon opi, tomismin perusteos. Summa theologiaa ja muita Tuomaan teoksia on valikoiden suomennettu tällä vuosituhannella. (Gaudeamus, ja Kirjaneliö).
Tuomaan ajatuksia pidettiin omana aikanaan omaperäisinä ja uudistavina. Vielä hänen kuolemansa jälkeen Pariisin ja Oxfordin yliopistot tuomitsivat hänen oppejaan. Russell kiitti Akvinolaisen systemaattista kykyä.
Russellin, tunnetun agnostikon loppuarvio Tuomas Akvinolaisesta on ankara ja ehkä kohtuuton: ”Akvinolaisessa on vähän todellista filosofista henkeä. Hän ei ole valmis seuraaman argumentin kulkua, johtipa se sitten mihin tahansa, niin kuin Platonin Sokrates. … Minusta ei sen vuoksi tunnu siltä. että hän ansaisisi yhtä korkean arvosijan kuin Kreikan tai uuden ajan parhaat filosofit.”
Kaakkois-Afrikan maantiedettä
Eteläisellä eli Kauriin kääntöpiirillä aurinko on puolenpäivän hetkellä suoraan pään päällä, zeniitissä. Aivan tarkkaan näin on pisteessä 23° 26′ 17’’S, 39° 52′ 30″ E. Tämä on Intian valtameressä Mosambikin kanaalissa Kaakkois-Afrikassa sijaitsevan Mosambikin ja Madagaskarin saaren välillä. Merialuetta kutsutaan myös Mosambikin salmeksi.
Lähinnä tätä pistettä, noin 130 kilometrin päässä pohjoiskoillissuunnassa on Ranskalle kuuluva 30 km2 asumaton atollisaari Europa. 22° 20′ 38″ S, 40° 22′ 02″ E. Saaren talousvyöhyke on suuri, 127.000 km2. Madagaskar on vaatinut saarta itselleen.
Mosambikin kanaalin pituus suunnilleen lounaasta koilliseen on noin1700 km. Leveys leveimmillään 1000 km ja kapeimmasta kohdasta 431 km. Suurin syvyys 4300 m.
Kanaalin pinta-ala on noin 700.000 km2 eli enemmän kuin Pohjanmeri (570.000 km2) ja lähestulkoon kaksi kertaa Itämeren pinta-ala
Kanaalia pitkin kulkee pohjoisesta etelään lämmin Mosambikin virta joka sitten yhtyy Itämadagaskarinvirran kanssa Agulhasinvirraksi. Afrikan eteläisimmässä pisteessä Kap Agulhasissa virta kohtaa kylmän Länsituulten virran.
Agulhasinvirta on maailman mahtavimpia merivirtoja, sen virtaama on 70 sverdrupia eli 70 miljoonaa kuutiometriä sekunnissa. Länsituultenvirta on maailman suurin, 100-150 Sv. Sv on nimetty norjalaisen merentutkijan ja meteorologin Harald Sverdupin mukaan. Yksikköä käytetään vain merentutkimuksessa.
Vertailun vuoksi. Kolmen suuren merivirran virtaamat: Golfvirta 34 Sv, Brasilian virta 16m, ja Japanin itäpuolitse kulkevan lämpimän Kuroshion n 42 Sv. Amazonin suurin virtaus on 340.000 m3/s
Harald Sverdrup (1888 – 1957) oli Roald Amundsenin vuosien 1917–1925 pohjoisnaparetkikunnan tieteellinen johtaja vuosina 1936–1948 Kalifornian yliopiston oseanografianprofessori ja vuodesta 1949 lähtien Oslon yliopiston geofysiikan professori. Vuodesta 1948 Sverdrup johti myös silloin perustettua Norjan napatutkimuslaitosta.
Madagaskar
Madagaskar on maapallon neljänneksi suurin saari ja samalla yhtenäinen saarivaltio. Sen pinta-ala on n. 590.000 kms2 eli miltei kaksi kertaa Suomen pinta-ala. Saaren pituus on 1580 ja leveys 580 km.
Mercatorin projektiossa, joka tunnetusti vääristää mittasuhteita, Suomi tosin näyttää suuremmalta. Minulle kerrottiin jo kansakoulussa tästä vääristymästä, joka täytyy pitää mielessä.
Madagaskar oli osa Gondwanan supermannerta. Se erosi Afrikan laatasta noin 180 miljoonaa ja Intian niemimaasta 90 miljoonaa vuotta sitten. Tämän vuoksi saaren kasvisto ja eläimistö on ainutlaatuinen. Ilmasto on trooppinen.
Wikipediasta:
”Madagaskarin itärannikko on pääosin rehevää kuivahkoa monsuunimetsän tapaista metsämaata, ja varsinaisia trooppisia kosteita sademetsiä on saarella vain sen koillisosassa pienellä alueella. Suurin osa Madagaskarin eläin- ja kasvilajeista elää näissä sademetsissä. Saaren kuivempi länsipuoli on pääosin savannia ja trooppista piikkipensastoa. Kuivalla etelälaidalla on erikoinen paikallisiin olosuhteisiin sopeutunut piikkipuumetsäalue, jonkalaista ei ole muualla maailmassa.
Lähes 90 prosenttia Madagaskarin kasvilajeista, 95 prosenttia matelijoista ja 92 prosenttia nisäkkäistä on endeemisiä eli sellaisia, joita ei tavata missään muualla.”
Väkiluvun kasvu ja kaskeaminen uhkaavat maan luontoa. Maatalous ja kalastus muodostaa runsaan neljänneksen maan kansantuotteesta, mutta käsittää 80 prosenttia väestöstä. Yksi tärkeimpiä kasvislajeja on vanilja.
Maa on köyhä; sen ostovoimakorjattu kansantulo on 1500 dollaria henkeä koti vuodessa. Elo alle 40.s osa Suomen vastaavasta.
 |
| Karttakuva: The Times Atlas of the World |
Maan asujaimisto on ainutlaatuinen. Alunperin saaren asuttivat 600- 300 luuvilla e.Kr. austronesialaiset heimot merimatkoillaan. Austronesia on Australiaa ympäröivä saaristovyöhyke Sitten ajanlaskumme alussa malaijit sekä 600-luvulta lähtien Itä-Afrikasta saapuneet arabit ja swahilit.
Kieli on malajilais-polynesialaisiin kieliin kuuluva malagassi, jonka lähintä sukulaiskieltä puhutaan Borneolla. Sitä, tai oikeammin sen 11 eri murretta puhu 90 prosenttia väestöstä. Toinen virallinen kieli on ranska. Maan väkiluku on 32 miljoonaa ja kasvu 2,7%, siis korkea. Väestöntiheys on 55 asukasta / km2 . 87 prosenttia väestöstä on kristittyjä, protestantteja hieman enemmän kuin katolisia. Kolme prosenttia on muslimeja, uskonnottomia seitsemän ja perinteisiä uskontoja kannattavia on viisi prosenttia.
Madagaskarista muodostui yhtenäinen kuningaskunta joskus 1540. Vuodesta 1896 vuoteen saari oli 1958 Ranskan siirtomaa. sen jälkeen autonominen tasavalta, silloin Malagassyn tasavalta Ranskan yhteisössä-. Maa itsenäistyi 26.6.1960.
Vuodesta 1975 vuoteen 1992 maa oli Madagaskarin demokraattinen tasavalta. Sen jälkeen Madagaskarin tasavalta (malagassiksi Repoblikan’i Madagasikara, ransk. République de Madagascar).
Maa on puoliksi presidenttivaltainen tasavalta. Maassa on olut sotilaskaappauksia, ja perustuslakia on muutettu useasti, mutta nyt tilanne vaikuttaa vakiintuneelta. Economistin demokratiaindeksissä pisteluku n 5,26 eli kyseessä on ns. hybridihallinto, ja se on nousut 15 vuodessa. olleesta..
Saaren pääkaupunki Antananarivo sijaitsee saaren keskiosassa, lähellä maan maantieteellistä keskipistettä. Sen väkiluku oli 2018 kaupunkialueineen noin 2,3 miljoonaa. Kouluaikoinani pääkaupungin nimi oli myös Tananarivo, mikä meitä koululaisia kovasti huvitti.
Antananarivo lähtöpaikana ajetaan vuosittain Afrikan mestaruussarjaan kuuluva Madagaskarin ralli.
Intian valtameren erillissaaret.
Madagaskarin saarta ympäröivät Ranskalle kuuluvat Intian valtameren erillissaaret îles Éparses de l'océan Indien. Näistä osa on Mosambikin kanaalissa. Yksi saarista on aiemmin mainittu île Europa.
Niistä löytyy karttakuva Wikipediasta:
https://fr.wikipedia.org/wiki/
Komorit
Komorien saaristo eli Komorit on saaristo Afrikan itärannikolla Mosambikin kanaalin pohjoisosissa Mosambikin ja Madagaskarin välissä. Saaristoon kuuluu neljä tuliperäistä pääsaarta, joista Iso-Komori eli N’gazidja, Mohéli eli Mwali sekä Anjouan eli Ndzuwani muodostavat Komorien liiton, ja neljäs, Mayotte eli Mahore, kuuluu Ranskalle. Komorien hallinto autoritäärinen.
Kolme saarta itsenäistyivät 1975, mutta Mayotte halusi pysyä Ranskan yhteydessä. Se on nyt Ranskan merentakainen departementti. (DOM, Département d'outre-mer). Komorit haluaisivat sen kuuluvan liittoon, mutta kiista ei aiheuta ongelmia.
Komorien liiton pinta-ala on noin 2200 m2 , väkiluku n 940.000 ja väestöntiheys noin 420 /km2. Ostovoimakorjattu kansantuote 3000 dollari vuodessa henkeä kohti. Mayotten pinta -ala on 376 km2, väkiluku runsaat 310.000 ja tiheys 825 asukasta /km2. Asukasta kohti on siis maata noin 0,12 hehtaaria.
Saarella Mayottella asuu 100.000 – 200.000 siirtolaista Komoreilta. Manner-Ranskassa asuu arvioiden mukaa 40 – 80.00 komorilaista perua oleva asukasta
Lauantaina 14.12.2024 Mayottelle iski trooppinen hirmumyrsky Chido. Kuolonuhreista ei ole varmuutta. Heitä on löydetty 31, ja yli 2000 loukkaantunutta. Mutta edelleen puhutaan sadoista, jopa tuhannesta. Yli sata tuhatta ovat menettäneet kotinsa, yleensä pelkän hökkelin.
Chido oli alaltaan pieni mutta hyvin voimakas 4. luokan myrsky 5-portaisella asteikolla. Se aiheutti merkittävää mutta paikallista tuhoa myös Mauriuksella, Madagaskarilla, Komoreilla ja Mosambikissa, jossa raportoitiin kolmesta kuolonuhrista.
Mayottesta en olisi kuullut ilman tätä murheellista uutista. Komoreiden sijaintia en aiemmin tiennyt.
Mosambik
Mosambikista kuulin ensimmäisen kerran kesällä 1969 åpinen Nuorten tiedotuskeskuksen ylläpitämässä kesäpaikassa Rokansalon vanhalla kansakoululla Puumalassa. Teiniliitosta tuntemani Pekka Aro eli Pekkis käänsi Mosambikin vapautusrintaman FRELIMO:n ( Frente de Libertação de Moçambique) johtajan Eduoardo Mondlanen kirjaa The Struggle for Mozambiqu. Mosambikin taistelu (Demo 1969, 3. painos Like 2000) Mosambik, kuten myös toiselle puolella eteläistä Afrikkaa sijaitseva Angola ja Guinea-Bissau Länsi-Afrikassa kuuluivat silloin Portugalille ns. merentakaisina maakuntina.
Pekka O. Aro (s.1950) luki juristiksi ja työoikeuden asiantuntija lähinnä SAK:n liittojen tehtävissä, lopuksi Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n toiminnassa. Hän kuoli SARS-keuhkokuumeeseen Pekingissä vuonna 2003, ensimmäisenä ulkomaalaisena tässä epidemiassa.
Syracusan yliopistossa pidetään vuosittain Eduardo Mondlanen muistoluentosarja. Ensimmäsien löuentosaeja piti Guine-Bissaun vapaustaistelun johtaja ja toinen merkittävä ajattelija Amilcar Cabral. (1924 – 1973, kilpailijan ampumana)
Mondlane oli myös YK-tehtävissä, ja hänelle tarjottiin paikka Portugalin siirtomaahallinnossa. Mutta hän valitsi vapaustaistelun.
1962 Mondlane valittiin FRELIMO:n puheenjohtajaksi. Vuotta myöhemmin hän muutti sen päämajaan Dar-es-Salamiin Tansaniaan. Aseellinen taistelu alkoi 1964.
Mondlane kuoli 3.2.1969 pakettipommi-iskussa Dar-es-Salamissa. Epäselvää on, oliko takana Portugalin salaien polisi PIDE, joku muu vai mahdollisesti kilpailijat FRELIMO:ssa. 1975 maan yliopisto Maputossa nimettiin hänen mukaansa.
Yhdysvalloissa Mondlane avioitui 1956 valkoisen amerikkalaisen Janet Rae Johnsonin kanssa, johon hän oli tutustunut Metodistinuorten tapaamisessa viis vuot aiemmin. Jnet Mondlane elää edelleen ja asuu Mosambikissa..
Taksvärkki 1969
Vuonna 1969 Teiniliiton taksvärkkikeräyksessä kerättiin Frelimolle painokoneen hankkimiseksi. Itse kuuluin silloin liberaaleihin , ja olimme mukana. koska pidimme taistelua oikeutettuna. Mondlanea pidimme demokraattisena sosialistina. Liito puheenjohtaja oli silloin radikaaliliberaali Olli J Ojanen. Muutenkin Teiniliitto järjesti aika mittavan tiedotustilaisuuksien sarja eteläisen Afrikan vapaustaisteluista. Tammen Huutomerkki-sarjassa julkaistiin Erkki Tuomiojan toimittama kirja Valkoisen vallan Afrikka.
Kokoomusnuoret tosin levittivät pilakuvaa, jossa painokoneella painettiin telaketjun jälkiä.
Toisin kävi. Lauri Hokkasen Kirjan Kenen joukoissa seisoin mukana rahat eivät koskaan menneet perille Mosambikiin vaan sittemmin vararikkoon ajautuneen ja puretun Teiniliiton sisäisiin kärhämiin.
Portugalin siirtomaat itsenäistyivät nuorempien upseerien 25.4. 1974 aloittamana Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen 1974 -1975, Mosambik 25.5.1975. FRELIMO oli ainoa puolue ja oli omaksunut marxilais-leniniläisen politiikan. Neuvostoliitto ja Kiina olivat avustaneet sitä taistelussa, Skandinavian maiden lisäksi.
Tästä alkoi sisällissota, joka kesti vuoteen 1990 saakka. Siviiliuhreja oli arviolta 900.000. Rauhansopimuksessa maasta tehtiin monipuoluedemokratia. Nykyisin vallitseva puolue on edelleen FRELIMO, joka nykyään kuuluu sosialidemokraattiseen Sosialistiseen Internationaaliin. Maa on luisunut hybridihallinosta autoritääriseen, pisteluku 3,51.
Minun täytyisi joskus kysyä 60-lukulaiselta toimittajalta ja työmarkkinaneuvokselta, Sadankomitean perustajalta Pekka Peltolalta näistä asioista tarkemmin. Hän oli usein käynyt Mosambikissa, Angolassa ja Namibiassa.
Mosambikin pinta-ala on n. 800.000 km2, siis yli kaksi kertaa Suomen pinta-ala. 70 prosenttia savannia. Ilmasto trooppinen.. Maan väkiluku on n. 35 miljoona (29 /kms2), siitä suurin osa nuoria.
Kansantuote per capita ostovoimakorjattuna 1600 dollaria vuodessa, muuten 700. Maan lipussa tähti, kirja kuokka ja Kalašnikov-rynnäkkökivääri, ainoana maailmassa.
Afrikan suurin Intian Valtamereen laskeva, vajaat 2800 km pitkä joki Sambesi kulkee Mosambikin halki, kuten myös toiseksi suurin Witwatersrandissa Etelä-Afrikassa alkunsa saava Limpopo, pituus 1750 km. Joen valuma-alue on 408.000 km2 eli suurempi kuin Suomi, mutta keskivirtaama vain 313 m3/s eli vähemmän kuin Kemijoen. Sambesin valuma-alue on oin 1.500.000 m2 ja keskivirtaama runsaat 4000 m3/s.
Mosambikin pääkaupunki Maputo on aivan maan eteläkärjessä. Sen väkiluku on kaupunkialueineen noin 1.800.000.
Hieman kertausta maanosien pinta-aloista
Suurimman mantereen Euraasian pinta-ala 55 milj. km², josta Eurooppa (raja Ural) muodostaa runsaat 10 milj. km2 ja Aasia saarineen 45 milj.km2. Euroopan maantieteellinen keskipiste on Länsi-Ukrainassa. Euroopan Unionin pinta-ala 4,2 Milj.km2.
Afrikan pinta-ala 30 370 000 km² . Se on toiseksi suurin maanosa.
Pohjois-Amerikka käsittää 25 milj.km² Alue sisältää myös Keski-Amerikan eli Väli-Amerikan mukaan lukien Karibian saaret.
Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras ja Nicaragua itsenäistyivät Meksikosta 1823 ja muodostivat Keski-Amerikan liittotasavallan Provincias Unidas del Centro de América . Se hajosi jo 1839.
Etelä-Amerikan pinta-ala 17,8 milj. km² ja mantereista viidenneksi suurimman Etelämantereen 14,2 eli 40 prosenttia enemmän kuin Euroopan
Australian on pienin manner, 7,6 milj. km2 Se on osa Oseaniaa, jonka kokonaispinta-ala on 9 miljoona km2. Oseania käsittää Australian lisäksi Mikronesian, Melanesian ja Polynesian saaristot. Suurimmat saaret ovat Uusi-Guinea ja Uuden Seelannin pääsaaret sekä Australiaan kuuluva Tasmania. Oseanian saariston meripinta-ala on noin 8.5 milj. km2 eli 1/20 osa Tyynenmeren pinta-alasta .
George Orwellin romaanissa 1984 Oseanian valtio käsitti Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Brittein saaret.
Maapallon kokonaispinta-ala on n 510 miljoonaa km2. Tästä maat on likimäärin 150 miljoonaa km2 ja vettä 360 miljoonaa km2 eli 70 prosenttia kko pinta-alasta. Siitä lähes puolet on Tyynimeri eli Tyyni valtameri 165 miljoonaa km2.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.