Klubilla ke 27.9.2017 klo 18.00. Pertti Seppälä: Kiinan pehmeistä vaikuttamiskeinoista

Klubilla 27.9. sinologi Pertti Seppälä: Kiinan pehmeä vaikuttaminen eli soft power

Kiina on viime vuosina lisännyt huomattavasti pehmeään vaikuttamiseen kuluttamiaan määrärahoja. Joidenkin arvioiden mukaan Kiina käyttää näihin tarkoituksiin n. 10 miljardia dollaria vuodessa.

Kiina pyrkii monin tavoin parantaman ryvettynyttä imagoaan. Diktatuurista ei tosin tekemälläkään saa mitään kaunotarta! Mutta Kiinallekin on tietysti tärkeää, miten se nähdään ja mielletään maailmalla.

Soft power tarkoittaa sananmukaisesti pehmeää voimaa (kiinaksi ruan shili), tai ehkä toisin sanoin pehmeää vaikuttamista. Kyse on eräänlaisesta suostuttelemisesta. Termin loi vuonna 1990 amerikkalainen Harvardin yliopiston professori Joseph Nye. Soft powerin vastakohtana on tietysti hard power eli kova voima, jolla tarkoitetaan sotilaallisia keinoja ja voimankäyttöä sekä talouspakotteita ja kauppasotaa.

Pehmeä voima tarkoittaa mielipiteiden muokkausta paljolti kulttuurituotteiden avulla, mutta myös omien poliittisten arvojen puolustamista sekä ulkopolitiikkaa.

Termin luonut Joseph Nye tiivistää soft powerin näin: "Soft power on sitä, kun jokin maa saa muut maat haluamaan, mitä se itse haluaa". Tai paradoksaalisesti: "Paras propaganda ei ole propagandaa." Kuulostaa aika kiinalaiselta!

 

Pertti Pursiaisen illassa

-      Pertti Seppälä on sinologi ja kiinalaiseen kulttuuriin perehtynyt tutkija ja kääntäjä, joka vierailee säännöllisesti ”keskustan valtakunnassa” ja on näin hyvin perillä myös maan pehmeistä vaikuttamisen keinoista. Viimeisin vierailu tapahtui elokuussa 2017. 

Tervetuloa.

Syyspäiväntasaus tänään perjantaina 22.9.2017 klo 23.02 paikallista aikaa

Alustava huomio. JO

Syyspäivän tasauksena  aurinko, tarkemmin sanoen auringon keskipiste siirtyy pohjoiselta taivaanpallon puoliskolta eteläiselle. Tänä päivänä periaatteessa kaikkialla maapallolla päivä ja yö eli aika auringonnoususta sen laskuun ja laskusta nousuun ovat yhtä pitkiä eli tasan 12 tuntia

Ei tosin aivan tarkkaan. 70-luvun alussa kansainvälisellä sopimuksella siirryttiin järjestelmään, jossa auringon nousu ja määriteltiin sen yläreunan nousuksi todellisen eikä tähtitieteellisen horisontin mukaan. Otettiin siis huomioon myös ilmakehän aiheuttama valon taittuminen. Se tekee noin 35 kaariminuuttia, ja Helsingin korkeudella (n. 60º10’) yhdessä auringon kehrän läpimitan puolikkaan (15’) vähentää nousuaikaa vajaat 2 minuuttia. Tämän kuulin keväällä 1978 avomerilaivurin eli tähtitieteellisen merenkulun kurssilla opettajalta Stig Westerlundilta. Hyvä opettaja ja kiintoisa henkilö.

FILOSOFIA 100-VUOTIAASSA SUOMESSA . Keskiviikkona 20.9.2017 klo 18.15 - 20.00 Tieteiden talolla yhteistilaisuus Suomen filosofisen yhdistyksen kanssa.

Filosofia 100-vuotiaassa Suomessa
 
Suomen filosofinen yhdistys järjestää Tieteiden talon (Kirkkokatu 6) salissa 104, yhteistyössä Filosofiklubin kanssa 20.9.2017 klo 18.15-20.00 tapahtuman ”Filosofia 100-vuotiaassa Suomessa". Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuotta, ja sen erityisenä kohdeyleisönä ovat uudet opiskelijat. Kaikki kiinnostuneet ovat kuitenkin tervetulleita.

Volanen, Heinämaa, Tuusvuori

Paneelikeskustelussa käsitellään erityisesti filosofian vaikuttavuutta yhteiskunnassa mm. pohtimalla sitä, onko filosofien ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa osallistua suoraan julkiseen keskusteluun, vai onko epäsuorempi vaikuttaminen, akateemisen filosofian tutkimuksen kautta ollut tärkeämpää. Kutsutut puhujavieraat ovat Sara Heinämaa, Jarkko S. Tuusvuori ja Risto Volanen.

Pihlström, Olavinen

Tapahtuman paneelikeskustelua vetävät SFY:n puheenjohtaja Sami Pihlström sekä Filosofiklubin Otto Olavinen.

Klubin 9. vuosikerran syyskauden avaus keskiviikkona 13.9.2017 klo 18.00: Christer Pursiainen: EMANUEL JA FREDRIK. Hovicembalisti ja hänen kuninkaansa

Klubin vuoden 2017 syyskauden avaus on samalla VTT Christer Pursiaisen uuden kirjan julkistamistilaisuus. Pursiaisen uusin teos Emanuel ja Fredrik. Hovicembalisti ja hänen kuninkaansa (Docendo 2017) kertoo Fredrik II Suuren (1712 - 86) ja Carl Philip Emanuel Bachin (1714 - 88)  värikkäästä suhteesta

Christer Pursiainen

n

Emanuel Bach  ja Preussin kuningas Fredrik II Suuri (1712 - 86) olivat melkein samanikäisiä mutta yhteiskunta-asemaltaan, elämänpiiriltään ja luonteiltaan kovin erilaisia miehiä, jotka musiikki toi yhteen. Miten heidän elämänsä aikana maailma muuttui ja miten he siihen vaikuttivat?

Käsillä oleva kaksoiselämäkerta on sukellus 1700-luvun Preussiin ja Eurooppaan, seikkailu nousevan suurvallan maailmassa. Teos kuvaa yhtä lailla suurpolitiikkaa ja kulttuurihistoriaa kuin kahden yhteiskuntaluokan, aateliston ja nousevan pikkuporvariston, suhteita valistuksen aatemaailmassa.

Mutta ennen kaikkea kirja on kertomus sen kahdesta päähenkilöstä. Heidän elämänsä sivusivat toisiaan lähes päivittäin kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ne eivät koskaan kunnolla kietoutuneet yhteen. Juuri siksi näiden kahden kohtalon kautta piirtyy ajankuva, joka on yhtä värikäs ja ristiriitainen kuin tuon aikainen elämä itse.

Christer Pursiainen on valtiotieteen tohtori, joka työskentelee yhteiskuntaturvallisuuden professorina Norjassa ja kirjoittaa vapaa-aikanaan populäärihistoriallisia tietokirjoja.  Lisää tietoa kotisivuiltawww.christerpursiainen.com. 

Teos pitää sisällään kymmenkunta Heino Prunsveltin alkuperäispiirrosta, jotka  noudattavat aikakauden henkeä ja esikuvia. Prunsveltin suunnittelutoimisto sijaitsee Tallinnassa. 

Pekka Haavisto haastattelee Christeriä ja valistuksen hengessä tapahtuvan vapaan seurustelun ohella saamme kuulla aikakauden huilumusiikkia Ilari ja Katariina Lehtisen seurassa.  
______________________________

Christer Pursiaisen kirjan Emanuel ja Fredrik julkistamistilaisuus toi Klubille enemmän porukkaa kuin lääkäri määrää. Pekka Haavisto haastatteli Christeriä asiantuntevasti ja eloisasti ja sai varmasti kuulijakunnan tutkiskelemaan Pursiaisen mittavaa kaksoiselämänkertaa tarkasti ja perusteellisesti.  Christer itse varoitteli kuulijakuntaa ryhtymästä moiseen urakkaan, josta hän tosin ilmiselvasti on selvinnyt hengissä. kirjoittamiseen ryhtymisestä Christer kuulijoita painokkaasti varoitti  Lehtisen pariskunta soitti aikakauden huilumusiikkia ja klubiväki istui paikallaan kuin tatti
ja  protestoi ankarasti isännän ilmoitusta tauon alkamisesta reilun kahden tunnin maratonistunnon hillitsemiseksi.

Valistunut seuraelämä äityi ajoittain hieman korkeammille aallonpitoisuuksille,mutta kieltämättä klubi-ilta nosti riman kovin korkealle tulevia koitoksia silmälläpitäen. 

Kesäpäivän seisahdus keskiviikkona 21.6.2017 kello 7.24

Tänä vuonna kesäpäivän seisaus on keskiviikkona 21.6. klo 7.24. Tuolloin auringon deklinaatio eli korkeus taivaan ekvaattorista on suurimmillaan, 23^o26’21’’.  Tässä on lievää vuotuista ja pitkäaikaista muutosta. Kravun kääntöpiirillä kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa

Paiste Zeniitistä

suoraan zeniitistä eli aivan pään päältä, taivaanpallon korkeimmasta pisteestä.

Etelä-Suomessa aurinko nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Lähellä Syeneä eli nykyistä Assuania oli syvä kaivo, josta kesäpäivän seisauksena pystyi näkemään auringon kuvajaisen. Mahdollisesti paikkansapitämättömän tarinan  mukaan mittamaalla matkan Aleksandriasta  Syeneen ja Alexandriassa saman aikaan auringon heittämän varjon pituuden Eratosthenes Kyreneläinen (276 – 194 eaa) pystyi arvioimaan

Tarinan tausta

maapallon ympärysmitan verraten tarkasti. 

Yön pituus on Etelä-Suomessa koko kesäkuun melko vakio vaihdellen kuukauden aikana vain viidestä viiteen ja puoleen tuntiin. Tällöinkin on vain hämärää. Oulussa vaihtelu on suurempaa. Kuun alussa auringonlaskusta -nousuun on 3,5 tuntia ja juhannuksena kaksi tuntia. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran heinäkuun lopussa.

21.6.

Klubi 17.5.2017 klo 18.00. Jaakko Vilja: Laulun filosofiasta

Keskiviikkona 17.5.2017 klo 18.00 tilaisuuden alustajaksi on lupautunut matemaatikko ja filosofi, LuK ja VTM Jaakko Vilja. Illan teema: Laulun filosofiasta.Jaakko Vilja selventää teemaansa:

"Laulu on taideteos, joka koostuu musikaalisesta ja lyrikaalisesta komponentista. Tämä analyysi jakaa kysymyksen laulusta neljään osaan: kysymykseen musiikista, kysymykseen lyriikasta, kysymykseen taideteoksesta ja kysymykseen komponenttien välisestä suhteesta.

Avaan kysymyksien päitä laulusta, musiikista, lyriikasta ja taiteesta. Missä, miten ja miksi laulun syntymä tapahtuu? Entä missä, miten ja miksi laulu jatkaa olemassaoloaan? Mitä laulu on - historiallisesti, ontologisesti ja eettisesti? 

Kysymyksiä lähestytään lauluntekijän näkökulmasta. Ad hoc, poco a poco ja ehkä myös con fuoco viitataan sellaisiin ajattelijoihin kuin John Cage, Jean-Luc Nancy,

Alain Badiou

Alain Badiou ja Jacques Ranciére.

Esitelmän jälkeen esitän valikoiman laulujani. Laulaessa nousee esille myös kysymys siitä, millaisessa suhteessa filosofia ja laulu ovat keskenään. Tulee myös mainituksi, että lauluntekijänä alustaja katsoo olevansa osa tapahtumaa, jonka voisi kenties parhaiten merkitä nimellä ”Bob Dylan” - siitä huolimatta että hän ei muista juuri nyt yhtään Bob Dylanin kappaletta nimeltä."


    Nää sanat ei tehny tätä laulua
    me maalataan valkoista taulua
    kuunnelles tätä kaaoksen kauhua
    ei oo aikaa uutta

        Asa: Nää sanat ei tehny tätä laulua (2008)


Jaakko Viljan musiikkia mm.:
https://www.facebook.com/jaakkovilja

Jaakko Viljan blogi:
https://jaakkovilja.wordpress.com/

Jaakko Viljan ajatuksia lyriikan tekemisestä:
https://www.facebook.com/jaakkovilja/posts/979189235502601

Tervetuloa

Iina Armila: Uudesta opetussuunnitelmasta

Iina Armila alusti keskiviikkona 19.4. otsikolla Mitä kouluun kuuluu? Uudesta opetussuunnitelmasta. Iina on tehnyt esityksestään seuraavan yhteenvedon sekä jälkiruoan!

Opetussuunitelmasta

Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan. Oppimisprosessin keskeiseksi tekijäksi on asetettu laaja-alainen osaaminen.

Osaaminen pohjautuu taidolle arvioida omaa osaamista. Oppimaan oppimisen taito rakentuu kyvylle toimia yhdessä, jossa oppilasta ohjataan laaja-alaiseen ajatteluun. Oppilas asettaa tavoitteita sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa. Yhdessä oppiminen lisää taitoa ymmärtää erilaisia näkökulmia.

Laaja-alaista osaamista kehitetään ilmiöpohjaisella opiskelulla, toiminnallisilla työskentelytavoilla ja teknologian luomilla mahdollisuuksilla. Työskentelypaikka voidaan valita luokkahuoneen ulkopuolelta ja oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan lisätään esimerkiksi viikkourakoiden avulla. Koulupäivän rakennetta on uudistettu, joten oppilailla voi olla sekä pitempiä opiskelujaksoja että pitempiä välitunteja. Fyysistä aktiivisuutta edistetään oppitunneilla taukojumpan, seisomatyöskentelyn ja jumppapallon päällä istumisen avulla.

Kulttuurin opetuksessa oppilasta ohjataan arvostamaan sekä oman perheensä ja yhteisönsä että muiden perinteitä ja tapoja. Opetuksessa tuodaan esille vaikutusmahdollisuudet omaan kulttuuriympäristöön. Opetuksessa pyritään edistämään hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Ensimmäisestä luokasta alkaen oppilaat tutustuvat omien kokemustensa kautta demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä.

Kanadalaisen kulttuurifilosofi Marshall Mc Luhanin mukaan uusi muoto tuottaa uuden tavan hahmottaa maailmaa. Ymmärrämme, mitä olemme, muodon kontekstin määrittämänä. Mc Luhan piti tulevaisuuden oppimisen `cooleina `muotoina osallistumisen mahdollistavia välineitä.

Toivon uuden opetussuunnitelman avaavan opinpolkuja Mc Luhanin kaltaisille tulevaisuuden tekijöille.

Hildegardin Älykakku Iinan tapaan

Laaja-alaisen osaamisen hengessä klubilaisten pyynnöstä liitän oheen Hildegard von Bingeniläisen Älypipareista muokkaamani Älykakun reseptin :)

Hildegard puupiirroksessa vuodelta 1524

(Hildegard Bingeniläinen (1098 - 1178) oli huomattavan oppinut benediktiininunna ja abbedissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Hildegard_of_Bingen)

2 dl rasvatonta piimää
1 dl ruokaöljyä
2 dl sokeria
1 tl soodaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssin kuorta
2/3 dl mantelirouhetta.
1 tl kardemummaa
1 tl neilikkaa
3 tl kanelia
ripaus jauhettua muskottipähkinää
3 dl spelttijauhoja
Ainekset sekoitetaan kulhossa tasaiseksi taikinaksi ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Taikina lusikoidaan ruokaöljyllä käsiteltyyn vuokaan. Kakkua paistetaan uunin keskitasolla 175 C:ssa noin 1 h 10 min.

Erkki Kurenniemi: - 10.7.1941 + 1.5.2017

Erkki Kurenniemi

Kuva: JO 1982

Klubilla ke 3.5.2017 klo 18.30. Taavi Kassila: Mestareita ja henkisiä opettajia tapaamassa

Keskiviikkona 3.5. aloitamme poikkeuksellisesti puoli seitsemän eli 18.30. Vieraaksemme saapuu Taavi Kassila aiheellaan Mestareita ja henkisiä opettajia tapaamassa. 

Elokuvaohjaaja, kirjailija Taavi Kassila on saanut etuoikeuden tavata ja haastatella monia henkisiä opettajia ja guruja mm. J. Krishnamurtin, Maharishi Mahesh Yogin, Dalai-laman, Sai Baban, Poonjajin ja Äiti Amman.

Hän kertoo tässä luennossaan miten hänen omaan totuuden etsintäänsä on vaikuttanut näiden kuuluisien opettajien tapaaminen.

Taavi Kassila kiinnostui varhain itämaisista opetuksista ja menetelmistä. Hän tutustui koulupoikana äitinsä, näyttelijä Aino Mantsaksen johdolla joogaan, jonka varhainen harrastaja Mantsas oli. 70-luvun alussa Taavi Kassila perusti Suomeen yhteiskunnallisen jooga-liikkeen Ananda Margan osaston. Muutaman vuoden jälkeen Taavi kuitenkin jätti liikkeen sen ylenpalttisen autoritaarisuuden vuoksi. Sittemmin Kassila on toiminut toimittajana, dokumentaristina ja elokuvaohjaajana ja kirjailijana samalla etsien omaa tietään henkisyydessä.

Kassila on ohjannut ja käsikirjoittanut kokoillan elokuvat Jousiampuja (1982) sekä Petos (1988). Vuonna 1991 Kassila ohjasi ja käsikirjoitti kolmiosaisen tv-sarjan Autovaras. Televisiodokumentteja hän on tehnyt niin. "Volvo" Markkasesta kuin Dalai Lamastakin.

Taavi Kassilan kirjallisesta tuotannosta mainittakoon esimerkiksi omaelämänkerrallinen Erään etsijän tarina. (Otava, 2010),  Bhagavad-Gita - Jumalainen laulu. (Käännös ja kommentaarit, Like, 2011), Ikuinen elämäntapa - tutkimusmatka hindulaisuuden alkulähteille. (Basam Books, 2014) sekä Nasaretin miehen salaisuus - Matka Jeesuksen elämään ja kuolemaan. (Gummerus, 2016.)

Tervetuloa

Juha

Markku af Heurlin: Huhtikuisia tuumailuja ja mietelmiä

STABIILI PYÖRRE POHJOISELLA PALLONPUOLISKOLLA

Tämä pyörre on ollut hyvin stabiili ja vaikuttanut kevään ilmastoomme.  Sen toinen keskus on Novaja Zemljan kohdalla näin näyttäen meille tietä kohti avautuvaa Koillisväylää. Olen aiemmin esittänyt, että on mielekkäintä ja edullisinta rakentaa Jäämeren raideyhteys Sallan ja Kantalahden kautta Murmanskiin. Tunturi-Lapin kautta kulkeva Kirkkoniemen rata olisi aivan liian kallis ja hankala ylläpitää.

Tapahtumat Venäjällä ja Ukrainassa ovat panneet uudestaan ajattelemaan asiaa Mutta sitten totesin mielessäni: Jos kerran voimme hyvällä omallatunnolla ja rauhallisin mielin sekä PHK-ryhmän (Putinin Hyvät Kaverit) suosiollisella avustuksella panna toimeksi, niinpä ei tämäkään sen huonompi ajatus ole. Semminkin, kun liikenne Koillisväylää myöten kulkee Venäjän merirajaa pitkin, ja Kirkkoniemeen on hyvä maantieyhteys.  Kaupungissa muuten katujen nimikyltit ovat sekä norjaksi että venäjäksi.

HIEMAN LASKUOPILLISTA AIVOJUMPPAA

Matematiikan ylioppilastehtävät antavat aina vähän pohdiskeltavaa. Useat pystyy ratkaisemaan suunnilleen keski- tai peruskoulun tiedoilla ja ilman laskinta, vain kynällä ja paperilla, kun hieman käyttää hoksottimiaan.

Klubi ke 19.4.2017 klo 18.00. KM Iina Armila: Mitä kouluun kuuluu? Uudesta opetussuunnitelmasta.

Keskiviikkona 19.4. siirrymme opetuksen äärelle KM Iina Armilan johdolla.

Peruskoulumme 1-6 luokat siirtyivät toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa syyslukukaudella 2016. Ensimmäinen uuden OPS:in lukuvuosi lähestyy loppuaan.

Mitä kouluun kuuluu?

Opetussuunnitelman toimintakulttuurin keskeiseksi tekijäksi on asetettu oppiva yhteisö.

Iina Armila. Kuva Otto O

Uudessa oppimiskäsityksessä painotetaan motivaatiota, oppimisen iloa ja ongelmanratkaisutaitoa, jossa korostetaan oppilaan aktiivista roolia. Huomion kohteeksi on nostettu vuorovaikutustaidot. Opetuksen tulee edistää hyvinvointia,
demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa, missä painotetaan yrittäjyyttä, osallistumista, monilukutaitoa, oppimaan oppimista, itsestä huolehtimista, kulttuurista vuorovaikutusta ja tieto- ja viestintäteknologista
osaamista. Tavoitteena on laaja-alainen osaaminen.

Mitä uusi OPS on muuttanut opetustyössä? Ovatko opetukselle asetetut tavoitteet toteutuneet?

Uutta opetussuunnitelmaa esittelee kasvatustieteen maisteri Iina Armila. Iina Armila on työskennellyt perusopetuksessa 25 vuotta, joista 20 koulunjohtajana ja nykyään luokanopettajana. Erityisen tärkeänä hän pitää  uuden opetussuunnitelman tukea luovuudelle, ongelmanratkaisutaidolle ja kyvylle kriittiseen ajatteluun.

Tervetuloa