lauantai 11. helmikuuta 2012

Klubilla 15.2. klo 17.00: VTT Torsti Sirén: Kineettisestä sodankäynnistä strategiseen kommunikaatioon

Ensi keskiviikkona, 15.2. klo 17.00 vieraaksemme saapuu VTT, everstiluutnantti Torsti Sirén.

Torsti Sirén on Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusryhmän johtaja. Sirén väitteli 2009 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kansainvälisen politiikan aiheesta State Agent, Identity and the New World Order. Reconstructing Polish Defence Identity after the Cold War Era. Väitöksessään Sirén tarkastelee Puolan sopeutumista kylmän sodan jälkeiseen tilanteeseen. Väitös nostaa esiin mm. katolisuuden mukanaan tuomia erityisiä jännitteitä tasa-arvoisuuden ja suvaitsevaisuuden kentillä. Katolisuuden myötä Puolan suhde Yhdysvaltoihin on myös tiiviimpi kuin muun, maallistuneemman Euroopan.


Torsti Sirén on toimittanut mm. viime vuonna ilmestyneen tulevaisuuden sodankäyntimuotoja pohtivan teoksen Strateginen kommunikaatio ja informaatio-operaatiot 2030. (MPKK, Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, 2011) Siréniltä on teoksessa erinomaisen mielenkiintoinen sotapropagandan ulottuvuuksia käsittelevän artikkeli Psykologiset operaatiot osana informaatio-operaatioita 2030.

Klubilla Torsti Sirénin alustuksen otsikkona on Kineettisestä sodankäynnistä strategiseen kommunikaatioon. Tässä esityksen abstrakti:

Sodan yleisenä päämääränä on ollut vaikuttaa vastustajan käyttäytymiseen tai jopa tuhota vastustajan koko olemassaolo niin, että saavutettaisiin parempi rauha. Sota käsitetään alustuksessa vain kahden tai useamman mielen väliseksi tilaksi, jossa käydään jatkuvaa dialektista kamppailua esim. suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden, aggressiivisuuden ja rauhantahtoisuuden sekä nationalismin ja universalismin välillä. Strateginen kommunikaatio (Strategic Communications: StratCom) on käsitetty alustuksessa sotataidolliseksi maksiimiksi, taidoksi välttää kineettinen sota häviämättä rauhaa.

Teoreettisesti StratCom tukeutuu positiivisen tunnustuksen teoriaan, minkä mukaisesti valtiot ja ihmisyhteisöt eivät siis välttämättä tavoittelisi vain valtaa, kuten perinteisesti on esitetty, vaan positiivista huomiota.

Sotataidollisesti strategisessa kommunikaatiossa on mukana samat elementit kuin aiemmissakin sotataidollisissa paradigmoissa, mutta taistelu- ja informaatiotilan korvautuminen globaalilla mieliavaruudella on muuttanut elementtien luonnetta ja nostanut kynnystä käyttää aseellista voimaa kriisien ratkaisuun ja psykologiseen vaikuttamiseen. Tässä asetelmassa perinteiset ratsuväki- ja panssarihyökkäykset sekä läpimurrot ja saarrostukset ovat muuttuneet "vapaan maailman kahlitsemattomiksi ratsuväkihyökkäyksiksi" (Wikileaks, poliittisesti riippumaton media, Nobel-komitea, sosiaalinen media (SoMe) jne.). Tämä kahlitsematon ratsuväki haastaa ja saartaa kansallisen, alueellisen tai globaalin suvaitsemattomuuden avoimella kritiikillään. Mutta kansakunta tai valtio voi välttää itseensä kohdistuvat vapaan maailman ratsuväen hyökkäykset ja jopa tukea sen hyökkäyksiä suvaitsemattomuutta vastaan osoittamalla sanoillaan ja toimillaan esimerkkiä ja "mahtavuutta", jota muut positiivisen tunnustuksen tarpeen teorian mukaan seuraavat. Mahtavuutta osoittavat valtiot ja kansakunnat eivät näin ollen joutuisi itse vapaan maailmaan ratsuväen hyökkäysten kohteeksi, vaan voisivat jopa tukea hyökkäyksiä omassa kontrollissaan olevilla "liberaalidemokratian kevytaseilla" (diplomatia, viralliset puheet, rauhanvälitys, sotilaallinen kriisinhallinta jne.).

Tätä kokonaisuutta voidaan kutsua sotataidollisesti 6-ulotteiseksi mieliavaruustaktiikaksi (Mind-Space Tactics), jossa mieli on ase ja pääasiallinen vaikutuskohde.

Strategisen kommunikaation mieliavaruustaktiikka ei hylkää kineettisten suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä, mutta niiden perinteinen ensisijaisuus pehmeämpien suorituskykyjen suunnittelun, rakentamisen ja käytön suhteen asetetaan kyseenalaiseksi. Kineettisten suorituskykyjen rakentamista ja käyttöä ei voida myöskään enää harjoittaa ilman läpinäkyvää perustelua. Ja vaikka pystyisimmekin kansallisesti perustelemaan juoitakin valintojamme uskottavasti, vapaan maailman ratsuväki voi globaalissa mieliavaruudessa asettaa perustelumme ja mahtavuutemme kyseenalaiseksi.


Tervetuloa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005