TALVIPÄIVÄNSEISAHDUS

TALVIPÄIVÄN SEISAUS TÄNÄ VUONNA RAAFAELIN PÄIVÄNÄ 22.12. KLO 01.03

Tänä vuonna talvipäivän seisaus osuu 22. päiväksi joulukuuta, tarkemmin sanoen aivan aamuyöhön Suomen aikaa klo 1.03.  Päivä on Raafaelin tai Rafaelin nimipäivä. Helsingin horisontin mukaan aurinko nousee klo 9.24 ja laskee klo 15.13, josta päivät alkavat pidentyä, ensin hitaammin sitten nopeammin.

Tällöin Aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen tähdistössä ja 23 astetta taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella. Päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään ja yö pisimmillään. Etelä-Suomessa Aurinko nousee keskipäivällä etelässä ollessaan vain 7 asteen ja Oulussa 2 asteen korkeudelle. Utsjoella Aurinko on keskipäivällä pari astetta horisontin alapuolella, mutta kirkkalla säällä päivällä on sinertävä valaistus..

Astrologisesti eli siis todellisimmassa todellisuudessa Aurinko siirtyy talvipäivän seisauksena Jousimiehen tähdistöstä Kauriin tähdistöön. Tästä syystä eteläistä kääntöpiiriä kutsutaan Kauriin kääntöpiiriksi (Tropicus Capricorni)

Kauris eli sarvellinen vuohi

Sattumoisin samana yönä  on uusikuu kello 3.36 eli kuu on konjunktiossa auringon suhteen eli aurinko, kuu ja maa ovat samalla viivalla. Tai jos ollaan tarkempia, niin kahden ensiksi mainitun rektasenktiokoordinaatit (suunta, josta ne näkyvät ekvaattorin  suhteen) ovat samat. Arkikäytössä konjunktiolla tarkoitetaan yleensä vain taivaankappaleiden lähekkäinoloa taivaalla.

Tänään 21.12., Tuomaan päivänä, kuu on myös eteläisimmilläänkin eli keskipäivällä korkeimmillaankin hyvin matalalla horisontissa. Mars on Kauriin tähdistössä, jonne se on siirtynyt Jousimiehestä 4.12. Se on näkyvissä iltataivaalla matalalla lounaassa. Mars laskee noin klo 19. Kasvava kuunsirppi on lähellä Marsia Joulupäivänä iltayöllä joulupäivänä 25.12.

Tähtitieteellisesti uusikuu määritellään siis hetkeksi, jolloin kuu on aivan auringon suunnassa ja siten pimeä.. (Musta ympyrä on uuden kuun merkintä almanakassa.) Siitä voi kirkkaalla säällä nähdä päivällä eräänlaisen kalpean hahmon taivaalla, koska maan ilmakehästä siroaa heikkoa valoa, joka heijastuu kuusta takaisin. 

Kun kuun rata leikkaa sopivalla tavalla maan ratatason, uusikuu pimentää auringon, mutta kuun varjon alue on hyvin kapea ja näkyy vain pienellä osalla maapalloa. Edellisen kerran Suomessa oli täydellienn auringonpimennys 22.7.1990 auringonnousun aikaan, ja seuraava näkyy 16.10.2016  Pohjanmaalla.

Varmaa tietoa minulla ei ole, mutta kansanperinteessä uusikuu saattaa myös tarkoittaa kasvavan kuunsirpin ensimmäistä näkymistä.  Tämä tapahtuu juuri auringonlaskun jälkeen. Kuu on taas uusi.

Juutalaisessa ja islamilaisessa kalenterissa kuukausi vaihtuu, kun uuden kuun sirppi ensimmäisen kerran näkyy iltataivaalla, periaatteessa päivän tai kaksi uuden kuun jälkeen. Juudeassa aikoinaan kaksi luotettavaa todistajaa toi tästä ilmoituksen Sanhedrin-neuvostolle eli Suurelle neuvostolle, joka lähetti sanansaattajia kyliin ilmoittamaan kuukauden vaihtumisesta.  

Muhamettilaisessa kalenterissa on sama periaate: kuukausi on vaihtunut , kun kaksi luotettavaa todistajaa on nähnyt kasvavan uuden kuun sirpin. Viimeisen Tuomion päivän todistaja on kuitenkin Korkein Tuomari itse.

Synodinen kuukausi  on aika uudestakuusta seuraavaan uuteenkuuhun, keskimäärin 29,53 vuorokautta. Kahdessatoista kuukaudessa on siis 354,36 päivää.

Juutalainen kalenteri on kuu- ja aurinkokalenterin yhdistelmä: Ajoittain  vuoteen lisätään 13. kuukausi tasoittamaan eroa aurinkovuoteen. Islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri. Siksi  pyhän ramadan-kuukauden alku siirtyy vuosittain noin 12 päivää edellistä aiemmas, ja vuosi on aurinkovuotta lyhyempi.

Kirkollinen vuorokausi, ja ennen vanhaan myös tavallinen vuorokausi, vaihtui auringon laskiessa, meillä aina klo 18 eli 6 j.p.p.. Käytäntö tosin on vaihdellut eri maissa ja ajanjaksoina.

Siksi ehtookellot julistavat lauantaina illalla kello kuusi pyhän alkaneeksi. Joulu siis oikeastaan alkaa aattoiltana, ja Vapahtaja on syntynyt maailmaan jouluyönä keskiyön aikaan, koska silloin olemme jo aamun puolella.

Rafael arkkinenkelinä ja henkilöinä

Rafael on yksi kolmesta arkkienkelistä, muut kaksi ovat Mikael ja Gabriel. Mielenkiintoista kyllä, arkkienkeleiden päivät osuvat  osapuilleen talvipäivän seisauksen ja tasausten kohdalle: Mikael syyskuun lopussa, suomalaisessa kalenterissa 29.9. ja Gabriel 24.3. eli päivää ennen Marian ilmestystä.

Rafael on hepreaa ja merkitsee ”Jumala on parantanut”. Rafael on mainittu apokryfikirjoihin kuuluvassa Tobitin kirjassa, ja häntä pidetään suojelusenkelin esikuvana.

Kuuluisin Rafael on renessanssiajan maalari Rafael eli Raffaello (1483 - 1520 ), jota pidetään yhtenä Italian renessanssiajan päämestareista. Hänen kaikista tunnetuin työnsä ovat paavin palatsissa, Apostolien palatsin huoneessa Stanza della Segnatura,  olevat freskot. Näistä yksi on Ateenan koulu, jonka keksushahmoja ja Platonia ja Aristotelesta käytämme mm. Sofian symposiumien tunnuksena.
 

Filosofiklubi koolla täydessä vahvuudessaan

Ateenan koulu oli ilmeisesti turistioppaiden antama nimi  allegoriafreskolle filosofiasta ”Tieto syistä” (Causarum Cognitio).

Samassa huoneessa ja osana samaa kokonaisuutta on Väittely pyhästä sakramentista (La Disputa).

Osa Disputasta

Nuorten englantilaisten taiteen ja runouden uudistajien ryhmä otti vuonna 1848 nimekseen The Pre-Raphaelite Brotherhood  eli suomeksi prerafaeliitit.

Suomalaisia Rafaeleja on runsaasti:

Tunnettu kupletisti Rafalel ”Rafu” Ramstedt, altailaisen kielentutkimuksen uranuurtajan ja mongolostiikan perustajan sekä diplomaatin professori Gustaf Ramstedtin sekä sosialistisen kansanedustajan Emmanuel ”Manu”Ramstedtin veli. Mielenkiintoinen vaatimattomista oloista lähtenyt veljessarja. Isä oli konetyömies.

Rafael Erich oli kokoomuslainen poliitikko ja maamme pääministeri vuosina 1920-1921. Hänen veljensä Mikko Erich siirtyi 20-luvulla kokoomuksesta sosialidemokraatteihin. Mikko Erichin puhetilaisuus 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla Mäntsälässä nosti Mäntsälän kapinan. Kapinan lopetti alkuunsa presidentti Svinhufvudin luja puhe.

70-luvun alussa Ohkolan työväentalo huutokaupattiin purettavaksi: ”Mitä eivät saaneet tuhotuksi fascistit, sen tuhosi elintason nousu”, kommentoi tapahtunutta kuivasti isäni, sosiaaliliberaali kansantaloustieteen professori.

Vuoden 1966 ensimmäisen kansanrintamahallituksen pääministeri oli sosialidemokraattien puheenjohtaja Rafael Paasio  eli Isä-Paasio. Myös hänen poikansa Pertti Paaasio oli SDP:n puheenjohtaja ja mm. maamme ulkoministeri.

Rafal Wardi (s. 1928) on merkittävimpiä eläviä kuvataiteilijoitamme, erityisen tunenttu keltaisen värin käytöstä. Rafael Karsten (1879 – 1956) oli Rolf Lagerborgin rinnalla Erward Westermarckin etevimpiä oppilaita ja kansainvälisesti merkittävä uskontotieteen tutkija. Hänen pysyvimmät aikaansaannoksensa olivat tutkimusretket Etelä-Amerikkaan. Karsten esiintyy Ridgewell-hahmona yhdessä Etelä-Amerikkaan sijoittuvassa Tintti-kirjassa.

Karstenin kiehtovan kirjan Inkavaltio (1946) luin joskus 70-luvun alusssa.

Karsten itse syntyi hyvin uskonnolliseen Koivulahden kirkkoherran perheeseen, ja ehkä juuri siksi oli aktiivinen vapaa-ajattelija. Vuonna 1905 hän väitteli väitöskirjalla The Origin of Worship: A Study in Primitive Religion, joka pyrki selvittämään uskontojen alkuperää. ”Pakanuus ja kristinusko”  (1920) selvitteli kristinuskon pakanallisia juuria.

Rafael Karstenin veli Tor (1870- 1942) oli pohjoismaisen filologian professori.

Rafael Haarla (1876 – 1938) oli suomalainen teollisuusmies, self-made man ja Raf. Haarla Oy:n perustaja. Hän lahjoitti Tampereen kaupungille Wäinö Aaltosen kuuluisat pirkkalaisveistokset Hämeensillalla.  Haarla oli Gösta Serlachiuksen tavoin myös innokas Lapuanliikkeen kannattaja. Vuonna 1929 Haarla ehdotti Väinö Tannerille tämän ryhtymistä Suomen diktaattoriksi. Tanner heitti hänet ulos.

Eilen Penjamiininpäivänä 20.12. tuli kuluneeksi 25 vuotta Yhdysvaltain erikoisjoukkojen operaatiosta Operation Just Cause eli erikoisjoukkojen invaasiosta diktaattori Noriegan hallitsemaan Panamaan.  YK tuomitsi miehityksen, samoin tekivät kaikki latinalaisen Amerikan valtiot. Yhdysvaltain kongressi tuki yli puoluerajojen tätä presidentti George Bush vanhemman rauhanoperaatiota. Hyökkäyksessä kuoli 23 amerikkalaista ja 600 panamalaista.

Lukekaapa Neue Zürcher Zeitungin  saksalais-amerikkalaisen kirjeenvaihtajan Ronald W. Gersten ylistystä tälle demokratian ja kansalaisvapauksien palautustyölle. http://www.nzz.ch/international/das-historische-bild/einmarsch-der-usa-in-panama-1.18448160 . Tuntuu jotenkin tutulta.

Gerste on syntynyt vuonna 1957 Magdeburgissa, silloisessa DDR:ssä, joten mikään sosialismin muoto ei ymmärrettävistä syistä taida olla hänelle mieleen. Lääketieteen tutkintonsa Gerste suoritti Düsseldorffissa, joten ilmeisesti oli nuorena perheen mukana paennut länteen sen vielä ollessa mahdollista.