G.H. von Wright syntyi tänään tasan sata vuotta sitten

Nuori Georg Henrik
Kuva:​ von Wright – Wittgenstein -arkisto

The Human Condition

Vuonna 2003 edesmennyttä huomattavaa filosofiamme G. H.  von Wrightiä on muistettu monin tavoin hänen syntymänsä satavuotispäivän läheisyydessä.  18. - 20.5.  järjestettiin Helsingin yliopistossa  kolmipäiväinen konferenssi "The Human Condition - Conference in Honour of Georg Henrik von Wright`s Centennial Anniversary". Konferenssi alkoi vuodesta 2014 lähtien pidetyllä vuosittaisella G.H. von Wright -luennolla.
 Virginian yliopiston professori emerita, Oxfordin yliopiston kasvatti Cora Diamondin  aiheena oli Von Wright on Wittgenstein in Relation to His Times. Filosofiklubin edustajat olivat myös paikalla seuraamassa tätä erittäin oppinutta esitelmää. Akateemikko G.H. von Wrightin jälkeläiset, Benedict von Wright ja Anita von Wright- Grönberg tekivät äitinsä Elisabethin kuoleman jälkeen lahjoituksen jonka turvin von Wright -luento voidaan pitää vuosittain. 
 
Olimme myös seuraamassa konferenssin jatkoa seuraavina päivinä. Parhaiten jäivät mieleen Bernt Östermanin (Helsingin yliopisto) esitelmä von Wrightin hankalasta suhteesta Bertrand Russelliin sekä venäläisen Elena Lisanyukin esitys otsikolla  Deontic Logic and the Human Rights Activism in the USSR. Akateemikko von Wright aloitti venäjän kielen opinnot 45 vuotiaana 1961 ja kahta vuotta myöhemmin vieraili ensimmäisen kerran elämässään  Neuvostoliitossa. Nämä tieteelliset suhteet mahdollistivat myös epävirallisen keskustelun yhteiskunnallista kysymyksistä sekä neuvostotutkijoiden vierailuja länteen. Kun ensimmäinen suomalais-neuvostoliittolainen logiikan kollokvio pidettiin Helsingissä 60-luvun loppupuolella, piti  von Wright piti avauspuheen venäjäksi.

Konferenssissa oli tietysti koko joukko muitakin ansioituneita alustajia. Mainittakoon tässä esimerkiksi Ilkka Niiniluodon G. H. von Wright on the Dangers of Technology sekä Kimmo Sarjen The Finnish Impulses of Georg Henrik von Wright`s Thinking.

Muutama sana von Wrightistä

G.H. von Wright syntyi 14.6. 1916 varakkaaseen puutavarasukuun. Filosofian opinnot von Wright aloitti vuonna 1934 ja ensimmäinen merkittävä suunnannäyttäjä oli hänelläkin Eino Kaila. Myöhemmin hän jatkoi opintoja Cambridgessä, jossa hän pääsi ja joutui Ludwig Wittgensteinin taikapiiriin. Cambridgen vuosinaan von Wright  tutustui myös mm. C.D.Broadiin, B.Russeliin sekä eritoten G.E.Mooreen. Väitöksensä hän teki induktiivisesta logiikasta. 

Von Wright nimitettiin jo 1946 Helsingin yliopiston ruotsinkielisen filosofian professoriksi. Seuraavana vuonna hän vieraili jälleen Camridgessä ja tutustui nyt lähemmin Wittgensteiniin. Ehkä hieman yllättäen Ludwig kehotti von Wrightiä hakemaan häneltä avautuvaa Cambridgen yliopiston filosofian professorin oppituolia. Näin tehtiin ja vielä aika nuori Georg Henrik nimitettiin virkaan 1948 jossa hän toimi vuoteen 1951 jonka jälkeen  palasi Suomeen.

Varsinaisen akateemisen filosofian parissa hän antoi erityisen merkittävän panoksen ns. deonttisen logiikan eli normien logiikan kehittäjänä ja tutkijana. Von Wrightin laajasta filosofisesta tuotannosta mainittakoon vuonna 1963 julkaistu Hyvän käsitettä valottava teos The Varieties of Goodness (Hyvän muunnelmat),  joka on yksi hänen pääteoksistaan. Teos saatiin Vesa Oittisen käännöksenä suomen kielelle vasta vuonna 2001. 

Varsinaisen akateemisen toimintansa ohella von Wright oli tärkeä kulttuurikriitikko ja rohkeasti yhteiskunnallisiin kysymyksiin kantaa ottava humanisti.  Erityisen merkittävä oli hänen vuonna 1967 kirjoittamansa teksti "Kriget mot Vietnam", jossa hän otti voimaperäisesti kantaa Yhdysvaltain käymään Vietnamin sotaan. Monelta meni aamukahvi väärään kurkkuun Von Wrightin verratessa Vietnamin sotaa Suomen talvisotaan. Wrightin analyysin valossa kummassakin tapauksessa oli kysymys suurvallan oikeudettomasta hyökkäyksestä pienempää maata kohtaan. Koko teksti löytyy täältä: http://filosofia.fi/se/arkiv/text/4533

G.H. von Wrightin vaiheisiin emme tässä nyt mene sen enempää. Mainittakoon kuitenkin vielä senverran, että hänestä tehtiin ensimmäisenä suomalaisena kirja korkealle arvostettuun kirjasarjaan The Library of Living Philosophers. (Toisena suomalaisena samaaan sarjaan ylsi äskettäin edesmennyt Jaakko Hintikka). Me tavallisemmat pohtijat muistamme ehkä parhaiten hänen hienot teoksena Ajatus ja julistus sekä Humanismi elämänasenteena..

Von Wright kuoli 16. kesäkuuta 2003 juuri 87 vuotta täyttäneenä. Hänet on haudattu Inkoon kirkkomaalle, pääportin viereen. 

Markku af Heurlin