maanantai 16. toukokuuta 2016

Klubi 18.5. klo 18.00. Markku Graae & J.Olavinen: Härkää sarvista

Keskiviikkona 18.5. FL Markku Graae ja VTM Juha Olavinen alustavat otsikoiden: Härkää sarvista - voiko maailmaa ymmärtää tarttumatta siihen itse.  Tilaisuuden aluksi pianisti Minna Pöllänen soittaa Jean-Philippe Rameaun musiikkia. 

"Ihmiset tuntevat sekä työntekijöinä että kuluttajina ajelehtivansa pitkin reittejä, jotka valtavat kasvottomat voimat ovat säätäneet etäisyyksien päästä. Tyhmistyminen huolettaa meitä ja alamme miettiä, edellyttääkö maailman järjellinen käsittäminen jonkinlaista sananmukaista ja toiminnallista otetta siitä." ( Elämän korjaajat, s.13)

Markku Graaen ja Juha Olavisen alustuksen lähtökohtana on 2009 ilmestynyt Matthew B. Crawfordin radikaali kulttuurikriittinen teos Shop Class as Soulcraft: An inquiry into the Value of Work. Kirja ilmestyi suomeksi Eurooppalaisen filosofian seuran julkaisemana vuonna 2012 nimellä Elämän korjaajat.

Matthew Korjaaja
Crawfordin teos on kädentaitojen ja käytännöllisen ammattityön ylistys, joka puolustaa ammattitaitoisesti, huolella ja hyvin tekemistä kultuurissamme, joka näyttäisi olevan kulkemassa epämääräisen tietotyön ja kulutuskulttuurin johdolla kohti automatisoitua ja merkityksistä puhdistettua yleishyvää elämäntapaa.


Sähköasentajasta filosofian tohtoriksi kouluttautunut ja sitten kovapalkkaiseksi tietotyöläiseksi siirtynyt Crawford joutui uudessa työssään kyseenalaistamaan nykymenon konsulttivetoista kulutuskulttuuria. Ihmeteltyään aikansa sitä, mistä hänelle oikeastaan maksetaan Crawford perusti moottooripyöräkorjaamon, jonka rasvan ja öljynkatkussa hän palasi rakentamisen, korjaamisen ja huoltamisen koviin arvoihin, joiden kautta Crawford löysi tien takaisin työn merkitykseen ja elämänhallinnan alkeisiin, jonka kilpailu- ja kulutusvetoinen työelämä ovat meiltä hävittämässä.  

Lisää Crawfordin kirjasta: http://netn.fi/crawford

Tervetuloa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005