Émilie du Châtelet (1706 - 1749) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko, kirjailija sekä protofeministi. Châtelet´n isä oli korkea virkamies Ludvig XIV:n hovissa, mikä edesauttoi ovien aukeamista aikansa valistuneisiin piireihin. Isä kannusti tytärtään varhaisista ajoista lähtien monipuolisiin opintoihin, jotka johtivat sittemmin ainutlaatuisen harvinaisiin kukintoihin.
Vuonna 1725 Émilie solmi ajalle tyypillisen järjestetyn avioliiton markiis du Chastellet´n kanssa. Näin Émilie on tullut tunnetuksi nimellä markiisitar du Châtelet. Kirjoitusasu Châtelet vakiintui Émilien huomattavan ja perin läheisen ystävän Voltairen (1694 - 1778) vaikutuksesta. Châtelet´n tieteellisistä tutkielmista voidaan mainita esimerkiksi vuonna 1737 ilmestynyt julkaisu Dissertation sur la nature et la propagation du feu, joka käsitteli Émilien tutkimuksia tulen kanssa ja ennakoi infrapunasäteilyä ja valon ominaisuuksien ymmärrystä.
1749 Émilie du Châtelet sai vielä ennen varhaista kuolemaansa valmiiksi suurtyönsä, Isaac Newtonin (1642 - 1726) monumentaalisen Principia Mathematica -teoksen käännöksen ranskaksi.
Osmo Pekonen on kääntänyt tänä vuonna suomeksi ilmestyneen, Émilie du Châtelet´n postuumisti ilmestyneen teoksen Discours sur le bonheur. (Émilie du Châtelet. Tutkielma onnesta, Hai 2016). Tutkielma onnesta kertoo Émilien intiimistä puolesta ja valistusajan naisen onnen etsinnästä.
Osmo Pekonen (s.1960)) on
matemaatikko, historioitsija, kirjailija sekä kulttuuri-ihminen. Pekonen on väitellyt 1988 matematiikasta tutkielmallaan Contributions
to and a survey on moduli spaces of differential geometric structures
with applications in physics. Vuonna 2010 Pekonen väitteli myös
yhteiskuntatieteiden tohtoriksi tukielmallaan La rencontre des religions autour du voyage de l'abbé Réginald Outhier en Suède en 1736-1737.
 |
| Osmo Curt von Stedingk -hahmossa 2014 |
Osmo
Pekonen on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti,
Oulun yliopiston tieteenhistorian dosentti sekä Lapin yliopiston
sivistyshistorian dosentti.
Pekosella
on erityisen läheinen suhde Ranskaan, jossa hän on työskennellyt useaan
otteeseen ja siellä hänet on palkittu mm. Chevalier des Palmes académiques
-ritariarvolla. Hän on myös neljän ranskalaissen tiedeakatemian
ulkojäsen.
Kotimaisista
osuvista huomionosoituksista mainittakoon Athenis Finlandie -tapahtuman yhteydessä kesällä 2016 Osmo Pekoselle luovutettu
vuosittainen Wolmar Schildt -palkinto. Wolmar Schildt (1810 - 1893) oli
Jyväskylän piirilääkäri, merkittävä sivistyksen kantaja ja fennomaani,
joka loi suomen kieleen mm. sanat "taide" ja "tiede".
Osmo Pekosen laajasta kirjallisesta tuotannosta manittakoon esimerkinomaisesti 600-luvulle
sijoittuvan, muinaisenglanniksi kirjoitetun Widsith-runoelman yhdessä
Clive Tolleyn kanssa tehty suomennos Widsith: Anglosaksinen muinaisruno.(Minerva, 2004). Viimemainitussa teoksessa on huomionarvoinen sikermä Casere weold Creacum ond Cælic Finnum (nykyengl. Casere ruled the Creeks and Caelic the Finns) Tätä kohtaa on saatettu tulkita ensimmäisenä viittauksena Kalevaan (Cælic) suomenmaan hallitsijana!
Lisätietoja Pekosesta toimista: https://fi.wikipedia.org/wiki/
Émilie
du Châtelet on ollut innoittajana myös Kaija Saariahon vuonna 2010 kantaesitettyyn oopperaan Émilie. http://www.concertonet.com/scr
Tervetuloa
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.