sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

1. Virtuaaliklubi 25.3.2020. Severi Hämäri: Sofismin taidosta

Pandemian iskettyä klubitoimi siirtyy toistaiseksi verkkoon.  

FM Severi Hämäri kirjoittaa sofismin taidosta. Hämäri on Kriittisen korkeakoulun puhujakoulun vastaava opettaja sekä vuodesta 2019 alkaen Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja.

Hämäri teki lopputyönsä teoreettisesta filosofiasta ja on tohtorikoulutettava. (JO)

Peter Isaacsz (1569 - 1625):"Puhetaidon opetus"

 

Sofismin taidosta


Harva uskaltautuu enää myöntämään olevansa ”sofisti”, niin on mutaan painettu tuo klassinen ammattinimike. Vaan ketä olivat sofistit ja mitä he tekivät – ja mitä he tekevät tänä päivänä?

Minä olen tämän päivän sofisti.

Kreikkalaisen klassisen kauden alkuvaiheita viidennellä ja kuudennella vuosisadalla eaa., samaan aikaan kun kreikkalainen filosofia otti ensiaskeleitaan, leimasi erikoinen tilanne: erimielisyydet (vauraiden kansalaisten kesken) voitiin ratkaista oikeudessa puhumalla. Saatiin syyttää ja puolustaa ja vakuuttaa tuomarina toimivat toiset kansalaiset suuntaan tai toiseen. Hetkinen – sanoi muun muassa eräs sisilialainen Korax (n. 400-luvun alkupuoli eaa.) – tässähän voi olla markkinarako opettaa ihmisiä parempaan puhumiseen.

Kun Ateenassa samoihin aikoihin päätettiin (vapaiden miespuolisten kansalaisten kesken) tyrannian aikakauden jälkeen siirtyä demokratiaan, puheesta tuli entistä tärkeämpää. Puhumalla muutettiin maailmaa. Syntyi ammattikunta, sofistit, puhetaidon opettajat, jotka auttoivat nuoria varakkaita poliittisia uskalikkoja uran alkuun.

Sokrates ja Platon, jotka suhtautuivat demokraattiseen kokeiluun suurella epäluulolla, kokivat moisen pyrkimyksen siihen, että kuka vain voi puhetaitoa opiskelemalla vakuuttaa kansanjoukot, uhkaavaksi. Ja aivan syystä: populismi syntyi demokratian kanssa yhtä aikaa. Kansanjoukkojen kykyä ymmärtää informaatiotulvaa, jota vapaa puhe tuotti, ei oltu kylliksi viljelty.

Mutta puhetaito ei suinkaan tästä kritiikistä hälvennyt. Päin vastoin. Se kehittyi. Taitavien puhetaidon mestarien ympärille muodostui kouluja, joissa opetettiin kielioppia, kieltä, klassisia kertomuksia ja puhetaitoa. Koululaitos syntyi hellenistisellä ajalla näiden laitosten tarjotessa, imperiumin reunalta reunalle, kreikkalaisen byrokraatin perustaitoja. Opetussuunnitelmat syntyivät, kun erilaisia Progymnasmata (esiharjoitteet) -nimellä olevia oppaita kopioitiin eri puolille valtakuntaa.

Humanismin voi sanoa olevan näiden puhujakoulujen lapsi, kun renessanssissa löydettiin uudelleen ja uudelleen Ciceron (106-44 eaa.) kirjoitukset, jotka eivät siinä välissä edes hukassa olleet. Marcus Tullius Cicero oli mestarillinen puhuja, joka yhdisti filosofian, tieteellisen uteliaisuuden ja valtio-opillisen tuntemuksen puhetaidon intohimoiseen harrastuneisuuteen. Humanismi ei ole vain filosofiaa, vaan se on myös sofistiikkaa. Se on ymmärrystä siitä, miten ihmiset toimivat, puhuvat ja vaikuttavat toisiinsa. Ihmistaitoa.

Sydämen sivistykseen siis tarvitaan aimo annos kauniin puheen ymmärrystä, puhetaitoa. Tästä syystä myönnän auliisti olevani paitsi filosofian opettaja, niin myös sofisti.


Lisähuomio puheen pitämisestä 

Puheen painoarvo näinä kriisin päivinä ja hetkinä tuntuu huomattavana. Havaittavissa on hajaannuttavaa, haastavaa ja luottamusta syövää puhetta, mutta myös kokoavaa, yhteentuovaa ja lohduttavaa puhetta. Kriisin keskellä Suomen pääministeri ja presidentti ovat esiintyneet rauhallisesti ja vakuuttavasti – luoden ja ilmaisten luottamusta.

Voimallista yhteentuomista emme ole kotimaisilla kielillämme vielä kuulleet. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabeth II esittää koskettavan kiitospuheen terveydenhoidon henkilöstölle, välttämättömien töiden tekijöille sekä tavallisille kansalaisille:

https://m.youtube.com/watch?v=e7NuC_ro4ZI

Hän tuo kansakunnan yhteen, yhden tunteen piiriin. Kuuntele ja vaikutu. (Jos haluat perehtyä puheen yksityiskohtiin tarkemmin, suosittelen kollegani Antti Mustakallion kirjoitusta "Kuningattaren koronapuhe". https://www.sanahaltuun.fi/2020/04/kuningattaren-koronapuhe/)


Severi Hämäri 

perjantai 20. maaliskuuta 2020

KEVÄTPÄIVÄN TASAUKSEN POSTILLA 20.3.2020



Tänä vuonna kevätpäivän tasaus on perjantaina 20.3. kello 5.49 Suomen tai Itä-Europan aikaa eli 3.49 Greenwichin keskiaikaa (universaaliaikaa).  Viime vuonna kevätpäivän tasaus oli 20.3. 21.58 Greenwichin aikaa, ja tänä vuonna siten olisi ollut 21.3. klo 3.50, mutta helmikuisen karkauspäivän johdosta aika siirtyi yhdellä kalenteripäivällä aiemmaksi.

20.3. on Skandinaviassa Joakimin, Akin ja Kimin nimipäivä. Apokryfisten kirjojen mukaan Joakim oli Pyhän Annan, Pyhän Marian äidin puoliso. Ortodoksinen kirkko viettää hänen muistopäiväänsä 9. syyskuuta.  Luovutetussa Karjalassa oli suuri ja vauras  8.500 asukkaan Jaakkima-niminen pitäjä, perustettu 1647. Ilmeisesti se on saanut niemensä Jacob De la Gardien (20. kesäkuuta 1583 Tallinna12. elokuuta 1652 Tukholma) mukaan, sillä hän piti sotaleiriään kukkulalla, joka hänen mukaansa sai nimen Jaakonvaara.
Suomessa tämä sotaherra tunnetaan Laiska-Jaakkona, koska hän piiritti Novgorodia kuusi vuotta. Mutta hän  oli aikansaava, joka René Descartes’n lailla oli ollut Alankomaiden valtionhoitajan Mauritz Oranialaisen palveluksessa. De la Gardie oli yksi niistä ruotsalaisista feodaaliherroista, joista Stalin mainitsi kuuluisassa puolustusvalmiuden merkitystä käsittelevässä puheessaan joskus 1930.
Strömsvik, Pikkala 15.3.2020. M. af H

Venus näkyy kirkkaana.

Venus näkyy kirkkaana lännessä iltataivalalla ja laskee vasta yli viisi tuntia auringonlaskun jälkeen. Kiikarilla pystyy erottamaan, sen suunnilleen sirppimäisen vaiheen. Uusikuu on 24.3., ja kasvava kuun sirppi lähellä Venusta 28.3. Täysikuu on 8.4., Suoman ja Suomettaren päivänä, Romanien kansallispäivänä. Pääsiäinen on 12.4., Juliuksen ja Julian päivänä.
Mars on lähellä Jupiteria. Ne ovat nähtävillä hyvin varhain aamutaivaalla.  Uranus, ensimmäinen kaukoputkella löydetty planeetta on illalla nähtävissä noin 20 asteen korkeudella. Periaatteessa kirkkaalla säällä jopa pajain silmin, mutta jo hyvällä kiikarilla selvästi pienenä vihertävänä kiekkona.
Kevät- ja syyspäivän tasauksina päivä ja yö ovat yhtä pitkät kaikilla maapallolla. Etelänavalla alkaa napayö. Pohjoisnavalla kuusi kuukautta kestävä päivä, jolloin aurinko kiertää taivaalla spiraaliliikettä noustakseen kesäpäivän seisauksena noin 23 asteen korkeudelle. Niin korkealla aurinko on Helsingissä keskipäivällä siinä maaliskuun alkupuolella.

Antiikin aikana kevätpäivän tasaus oli 25. maaliskuuta eli Marian ilmestyspäivänä.

Aurinko ylittää taivaan päiväntasaajan kevätpäivän tasauksen hetkellä ja siirtyy eteläiseltä pohjoiselle taivaanpalon puoliskolle. Orionin vyö on muuten hyvin tarkalleen taivaan ekvaattorin alapuolella.

Kevät- ja syyspäivän tasauksena  aurinko on keskipäivällä suoraan zeniitissä. Tänään se on aivan ja absurdin  tarkkaan ottaen suoraan pään päällä päiväntasaajalla puolen päivän hetkellä pisteessä 122o30’ itäistä pituutta. Paikka on erikoisen muotoisen Sulawesin saaren pohjois- ja keskiosan välisellä Tominin lahdella noin  50 kilometriä etelään Pohjois-Sulawesistä. Lähin saari on Waleakodi noin 20 kilometriä tästä pisteestä etelään. Saaren ainoa asutus on Dolongin kalastajakylä. Jonkin verran edullista majoitusta. Erinomaiset snorklausmahdollisuudet. Tänne siis kiiruhtamaan koronaviruspanedemian jälkeen.

Indonesiaan kuuluva Sulawesi on kolmanneksi suurin Sundasaarista. Maapallon saarista se on yhdenneksistoista suurin. Sen pinta -ala on n. 180.650 neliökilometriä. Seuraavan järjestyksessä eli Uuden-Seelannin Eteläsaaren pinta-ala. on n. 145.000 neliökilometriä. seuraavat ovat  samoin Sundasaariin kuuluva Jaava ja Pohjoissaari.

Vekkulia. Nämä maantieteelliset nimet ovat hauskoja. Nyt pääsin sulaan veteen  ja valekoodiin. Tervaussaaristakin on puhuttu.

Trooppinen vuosi on aika kevätpäivän tasauksesta kevätpäivän tasaukseen, ja se vastaa vuodenaikojen kulkua. Keskimääräinen trooppinen vuosi on 365 vrk 5 tuntia 48 minuuttia ja 34 sekuntia. Johtuen planeettojen, lähinnä Jupiterin, Marsin ja Venuksen aiheuttamista häiriöistä (perturbaatioista) trooppisen vuoden pituus hieman vaihtelee.  Tänä vuonna se on noin 4 minuuttia pidempi ja viime vuonna 5 minuuttia keskimäärää lyhyempi.

Taivaan mekaniikassa planeetan liike ensin approksimoidaan ellipsiksi, jota muiden planeettojen painovoima häiritsee ja aiheuttaa pieniä muutoksia. Tätä analyyttisen mekaniikan haraa kutsutaan häiriöteoriaksi. Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Karl Frithiof Sundman (1873 – 1949) piirsi viime vuosisadan alussa näiden laskemiseen analogisen tietokoneen, perturbografin, mutta sitä ei ole koskaan rakennettu.
Sundmanin Perturbograf
 

Ennen vanhaan Aurinko siirtyi kevätpäivän tasauksena taivaanpallolla Oinaan tähtikuvioon, ja näin se edelleen tekee Eläinradalla, astrologisessa mielessä. Taivaanpallolla aurinko on nyt Kalojen tähtikuviossa ja siirtyy jossakin vaiheessa kevätpäivän tasauksena Vesimiehen tähtikuvioon. Silloin siirrymme tai olemme siirtyneet Vesimiehen aikaan.

Sideerinen ja kosminen vuosi.

Sideerinen vuosi on maan kiertoaika auringon ympäri, siis kiertoaika kiintotähtien suhteen. Siitä nimi, latina sidus, tähti. Koska maan akseli tekee hidasta hyrräliikettä, prekessioliikettä, sideerinen vuosi on noin 20 minuuttia trooppista vuotta pidempi. Vuodessa prekessio on 50 kulmaminuuttia (vajaat kaksi auringon halkaisijaa) ja 70 vuodessa kulma-aste. Täyden ympyrän kiertäminen suunnilleen Pohjantähden ja Vegan puolivälissä olevan ekliptikan pohjoisnavan ympäri kestää vajaat 26.000 vuotta.  Aikaa kutsutaan suureksi vuodeksi, tai platoniseksi vuodeksi.

Kosminen vuosi on aika, jonka aurinkokunta tarvitsee kiertääkseen Linnunradan keskuksen ympäri Se on noin 220 miljoonaa vuotta.
Nibelungin sormuksessa Reininkullan tapahtumista seuraavaan Valkyyriaan on kulunut kosminen ajanjakso. Lukija voi mielessään ajatella, mitä se voisi olla vuosissa, mutta tämä lienee hyödytöntä, kukaties.

Markku af Heurlin

torstai 19. maaliskuuta 2020

Klubilla 19.2.2020 FT Kimmo Sarje: G. H. von Wrightin humanismi ja Nya Argus-lehden piiri



Huomatuin 1900-luvun filosofimme G. H. von Wright (1916 - 2003) osallistui akateemisen ponnistelun lisäksi kulttuurikeskusteluun 30-luvun lopulta lähtien. Yksi keskeinen foorumi oli suomenruotsalaisten Nya Argus -lehti, jossa Wrightin esseitä julkaistiin runsaasti 1940- ja 1950-luvuilla. Arguksessa julkaistuista esseistä syntyi sitten vaikutusvaltainen teos Tanke och förkunnelse  vuonna 1955. Tunnetumpi suomennos Ajatus ja julistus ilmestyi 1961..

Suomenruotsalainen Nya Argus perustettiin 1907 nimellä Argus, vuodesta 1911 Nya Argus. Ennen Argusta oli Euterpe-ryhmä ja -lehti (1900 - 05), jossa vaikuttivat mm  radikaali filosofi Rolf Lagerborg sekä arkkitehti ja kulttuurikriitikko Sigurd Frosterus (1876 - 1956), jonka modernin käsitettä Sarje analysoi väitöksessään vuonna 2000. (Sigurd Frosteruksen modernin käsite - Maailmankatsomus ja arkkitehtuuri, Valtion taidemuseo, Helsinki 2000)

Alustuksessaan Sarje valotti Nya Arguksen piiriä  pääasiallisesti 1900-luvun alkuvuosista toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin, jolloin myös von Wright toimi lyhyen väliajan julkaisun päätoimittajana.

FT Kimmo Sarje on tutkinut ja kirjoittanut laajasti kulttuurihistoriasta ja filosofiasta sekä taiteista myös itse tekijänä.

Sarjen mukaan Sigurd Frosteruksen merkitystä yhtenä oman aikansa huomattavimpana kulttuurikriitikkona ei toistaiseksi ole kuitenkaan ymmärretty.  Frosteruksen tekoja ovat mm jugendhenkinen Tamminiemi (yhdessä Gustav Strengellin kanssa, 1904), sekä Stockmannin moderni tavaratalo (1930).
Tilaisuudessa oli läsnä myös edelleen voimissaan olevan Nya Arguksen päätoimittaja Trygve Söderling ja saimme häneltä ad hoc -päivityksen lehden nykytilaan näytekappaleiden ja historiikin kera.

.

tiistai 18. helmikuuta 2020

Klubin kevätkauden avauksessa 5.2. Jaakko Frösén: Petran hiiltyneistä papyruksista Aaroninvuoren kaivauksiin

Klubin kevätkauden avauksessa Runebergin päivänä 5.2.2020 saimme vieraaksemme emeritusprofessori, seikkailij Jaakko Frösénin. Tutkimuksissaan ja maailmanmatkoillaan hän on keskittynyt ennen muuta kreikankielisten papyrusten julkaisemiseen ja selittämiseen. Lähes kolmekymmentä vuotta hän on viimeksi tutkinut pääasiassa Petran hiiltyneitä papyruksia. Tämä johti laajamittaisiin ja ainutlaatuisiin arkeologisiin kaivauksiin Petran lähellä sijaitsevan myyttisen Aaroninvuoren pyhiinvaelluskeskuksessa.
Suomen Akatemian sivuilta voimme lukea mm. seuraavaa:

"Vuonna 1993 yhdysvaltalaiset arkeologit löysivät Jordanian Petrasta kasan hiiltyneitä papyrusrullia. Professori Jaakko Frösén Helsingin yliopistosta oli ainoa tutkija maailmassa, joka osasi avata ne. Yhdessä muiden kanssa hän ryhtyi tulkitsemaan niihin kirjoitettua kreikankielistä tekstiä.
Tuhoutumistilassa olleet kääröt kannatti pelastaa, sillä ne osoittautuivat 500-luvun asiakirjoiksi. Niistä selvisi, että Petra ei tuhoutunutkaan vuoden 363 maanjäristyksessä, kuten oli oletettu"

Frösénin esitys oli perusteellinen ja lennokas kuvaus Petran historiasta karavaaniteiden risteyksessä, edomilaisten ja nabatealaisten vaiheista ja kristinuskonkin ilmestymisestä tähän erikoiseen muinaiseen paikkaan
puhumattakaan Mooseseksen vaelluksesta menneinä aikoina ja ylipappi Aaronin menehtymisestä näillä main, kenties.



.

sunnuntai 2. helmikuuta 2020

ainakin seitsemän veljestä

Tästä lähtee
Donnerwetter - koettakaapas nyt vähän käyttäytyä

perjantai 20. joulukuuta 2019

Talvipäivä seisahtaa 22.12.2019 kello 06.19

 
Tuntemattoman tekijän suojelusenkeli (Wikipedia)

Talvipäivän seisahdus on yksi neljästä vuotuisesta juhlapäivästä, jotka koskettavat koko palloamme ja asian edistämiseksi klubiblogissa huomioidaan tapahtumat neljästi vuodessa Markku af Heurlinin toimesta. Huomautettakoon tässä Rafaeliin liittyen, että arkkienkelinä hän on myös suojelusenkelin esikuva. Arkkienkeli littyy myös päivän tapahtumiin kurdiaueella, jossa on myös jesidejä, omaperäistä muinaisuskoa harjoittavia. Jesidien alkuperä saattaa ulottua esi-zarathustralaiseen aikaan ja tästä traditiosta on lähtöisin idea seitsemästä pyhästä olennosta, joiden huomaan Jumala jätti maailmasta huolehtimisen. Joissakin traditioissa nämä pyhät ovat juuri arkkienkeleitä, kuten Rafael. JO.




TALVIPÄIVÄN SEISAUKSEN POSTILLA


Talvipäivän seisaus on tänä vuonna Rafaelin päivänä 22.12. klo 6.19 Suomen aikaa eli 4.19 Greenwichin aikaa (universaaliaikaa UTC). Tällöin aurinko on keskipäivällä zeniitissä Eteläisellä eli Kauriin kääntöpiirillä.  Aivan ja absurdin tarkkaan ottaen tarkalleen pisteessä 23° 26′ S 64° 45′ E. Paikka on Intian valtamerellä runsaat 400 kilometriä eteläkaakkoon pienestä. 108 neliökilometrin suuruisesta Rodriquesin saaresta.(19°43′S  63°25′E). Asukkaita saarella on vajat 40.000, ja se on osa Makeraanien saariryhmää itsenäisen Mauritiuksen ja Ranskalle kuuluvan Rèunionin ohella.

Hallinnollistesti Rodriques kuuluu Mauritiukselle. Saari on miellyttävä matkailukohde, oikea paratiisi. Helsingistä lento sinne kestää välilaskuineen 40 tuntia. Edestakaisen lennon hinta on noin 2.400 e. Yöpymispaikka kahdelta hengeltä ja kahdelta viikolta on tasosta riippuen 1000 - 1.800 e.

Saari on saanut nimensä portugalilaisen merenkulkijan Dom Diogo Rodquesin mukaan, joka kävi siellä 1528. Silloin se oli asumaton. Saaren oli löytänyt 1507 mm. Tristão da Cunhan johtaman laivaston osasto. Arabialaiset merenkulkijat jo 10. vuosisadalla.  Ennen kronometrin ja sekstantin keksimistä pieni saari oli kyllä vaikea löytää aavalta mereltä.

Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on lyhimmillään, Helsingissä vajaat kuusi tuntia. Eteläisellä pallonpuoliskola pisimmillään, ja siellä on keskikesä. Australiassa keskilämpö on noussut ennätykselliseen 40 asteen keksilämpötilana koko mantereella, paikoittain lähes 50 astetta. Ja ensi viikolla lämpötilan ennustetaan vain nousevan.

Eläinradalla Aurinko siirtyy Jousimiehen merkistä f Kauriin merkkiin g. Taivaanpallolla aurinko on Jousimiehen tähdistössä.

Kauriin kääntöpiiri kulkee suurimmalta osin, 74 % pituudeltaan merta ja 26% maata pitkin eteläisen Etelä-Amerikan eteläisein Afrikan ja Australian pohjoisosien läpi. Tämä osapuilleen vastaan meren (70 %) ja maan (30 %) osuuksia maapallon pinta-alasta.  Eteläinen napapiiri kulkee osaksi merta pitkin osaksi aivan Etelämantereen pohjoisreunaa. Oikeastaan vain 63 leveyspiirille ulottuva Antarktiksen niemimaa ulottuu eteläisen napapiirin pohjoispuolelle. Tämä alue rajoittuu Chilelle kuuluvan Kap Hornin (n. 56 astetta eteläistä leveyttä) ja Etelämantereen välisen Draken salmeen. 

Arktinen niemimaa kuuluu sekä Chilen että Argentiinan omakseen vaatimiin sektoreihin Etelämantereesta. Nämä sektorivaatimukset, joita ovat esittäneet myös Ranska, Englanti, Norja, Uusi Seelanti ja Australia ovat minulle hieman outoja eikä niillä nyt ole käytännön merkitystä, sillä 1959 solmitun Antarktiksen sopimuksen mukaan mantereella ei saa olla sotilaallista toimintaa. Toisen maailmasodan aikana Etelämantereella oli ollut brittien tukikohtia, ja käyty taistelukin. (Tietoni Korkeajännitystasoa.)

** Nämä ovat käytännössä sama asia, mutta itse olen tottunut käyttämään nimitystä Greenwichin aika.


AURINGONPALVONTAA

Talvipäivän seisauksen aikaan roomalaiset viettivät reipashenkisiä Saturnalia - juhliaan ensin 17.12. myöhemmin 23.12. saakka. Auringon palvonta oli alkanut joi  Septimus Severuksen keisarikana (193 – 211), ,mutta hänen seuraajansa  Caracallan jälkeen nuori , vain 15 vuotiaana keisariksi noussut Marcus Aurelius Antoninus, oli Rooman keisari vuosina 218222. Hän oli sukua Severukselle ja Severusten dynastian toiseksi viimeinen hallitsija. Paremmin tunnettuna nimellä Elagabalus tai Heliogabalus   julisti Voittamattoman Auringon  (Deus Sol Invictus) Rooman ylijumalalaksi, tosin siinä onnistumatta. Hänen valtakautensa päättyi keisariajan loppupuolella varsin luonnolliseen kuolemaan: pretoriaanikaarti surmasi keisarin.

Kotikaupungissaan Emesassa (nykyisin Homs) hän kaupungin auringonjumalan Elah-Gabalin ylipappi.  Emesan ruhtinaskunta oli Rooman klienttivaltio. Kuten kaikki olemme jo koulussa, oppineet, Rooma hallitsi Syyriaa vain Syyrian oman edun takia.

Vuonna 274 keisari Aurelianius julisti talvipäivän seisauksen päivän 25. joulukuuta voittamattoman Auringon päiväksi (Dies Sol Invictus) ja Voittamattoman Auringon Rooman ja sen armeijansuojelijaksi. Oli siis luonnollista, että kristinuskon tullessa valtionuskonnoksi tämä päivä otettiin Kristuksen, maailman valon syntymäpäiväksi.

Kreikkalasille auringonjumala Helios oli tärkeimmistä jumalista. Planeetta Aurinko oli kuoronjohtaja, khorofyre, joka hallitsi ja johti alaisiin planeettoja kuin henkivartijoita. Keskiaikana auringonpalvonta hälveni.

Renessanssin myötä auringonpalvonta elpyi. Erityisesti sen näkyi italiaisen oppineen, uusplatonistin ja papin Marsilio Ficinon (1433 – 1499) ja hänen oppilaansa giovanni Pico della Mirandolan (1463 – 1494)   kirjoituksista. Ficino oli myös kääntänyt latinaksi synkretistisen jumalan Hermes Trimegistoksen, että Platonin teokset. 

Aurinkomystiikaksi on professori Raimo Lehden mielestä turhan helposti tulkittu Kopernikuksen ainoa runollinen kohta hänen pääteoksessaan Taivasmaailmojen kiertokulusta.  Hyvin se kuvaa aikakauden henkeä: ”Mutta kaiken keskuksena on Aurinko; sillä kuka voi tässä kauneimmassa temppelissä asettaa tämän valon toiseen tai parempaan paikkaan, jossa se voisi valaista yhtä aikaa kaikkia? Sitä nimittävät   jotkut sattuvasti maailman valoksi, toiset sieluksi ja vielä toiset ohjaajaksi. Trimegistos nimittää sitä näkyväksi jumalaksi. Sofokleen Elektra kaiken näkijäksi. Niin ohjaa tosiasiallisesti Aurinko, kuninkaallisella valtaistuimellaan istuen, sen ympäri kiertävää tähtien perhettä.”


Palaan näihin kysymyksiin myöhemmin, sillä siirryn nyt käytännölliseen teologiaan.

MONSTRANSSI – KRISTUKSEN RUUMIIN SÄILYTYSPAIKKA

Hostia, pyhitetty ehtoollisleipä on kristillisen teologina mukaan Kristuksen ruumiin (Syökää. Tämä on minun ruumiini, teidän edestänne annettu).  Pyhitettyä hostiaa säilytetään tabernaakkelikaapissa. Estetiikan profesosri Yrjäö Hirn ( 1970 -   1952) kertoi pääteoksessaan Det Heliga skrinet ( Pyhä lipas, 1909), että katolinen kirkko   toisti symboleissaan  lippaan ideaa. Neitsyt Maria oli Kristuksen ruumiin säilytyspaikka ennen syntymää, siis erinomaisen kallisarvoien lipas. Ja tabernaakkeli, jo alun perin saattoi muistuttaa tornia tai hautaa kuoleman jälkeen. (Hauta saattoi olla myös torni.)

Ehtoollisepää säilytettiin ja näytettiin uskovaisille kulkueissa monstransissa. (lat monstrare, näyttää). Ranskaksi nimitys on ostensoir (ilmeisesti 1500-luvulta lähtien)ja latinaksi ostensorium (lat. ostensus, näytetty). Monstranssikulkueet tulivat käytäntöön XIII vuosisadalla. Vuonna 1264 paavi Urbanus IV:n määräyksestä alettiin viettää Kristuksen Pyhän ruumiin ja veren eli lyhyesti Corpus Christi – juhlaa. Juhla on 60 päivää pääsiäisen jälkeen, Pyhän Kolminaisuuden päivän jälkeisenä torstaina.

Eteläisessä Teksasissa on Corpus Christi -niminen rannikkokaupunki (väkiluku metropolialueineen  430.000). Espanjalainen tutkimusmatkailija Alonso Alvares de Pindesa antoi nimen 1519 löytäessään kauniin lähes trooppisen lahden Kristuksen ruumiin päivänä 1519.  Lentotukialus USS Lexington on museoitu kaupungin satamaan.
Aurinkomonstranssi
USS City of Corpus Christi oli vv. 1983 – 2017 käytössä ollut ydinsukellusvene. Alunperin aluksen nimi piti olla USS Corpus Christi. Katoliset papit kuitenkin esittivät vastalauseensa sota-aluksen nimeämisestä Kristuksen ruumiin mukaan lainkaan ymmärtämättä, että Yhdysvaltain laivasto on maailman rauhanvoimien lujin linnake.

Monstranssin muodomuutos.

Myöhäiskeskiajalla monstranssi oli kirkko tai torni - kuten goottilaisessa versiossa. 1500 -luvulla tulivat käyttön aurinkomonstranssit, joita nykyään pidetään  traditonalisena.

Talvipäivän terveisin
Markku af Heurlin



- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005