Terveisiä Berkeleystä - Lofti Zadeh edelleen vedossa

Sumea logiikka (fuzzy logic) voi edelleen hyvin. Sitä sovelletaan jatkuvasti mm. säätöteoriassa, päätöksenteossa, hahmontunnistuksessa ja robotiikassa. Tämän logiikan keksijä, prof. Lotfi Zadeh, on edelleen aktiivinen tutkija Berkeleyssä 90 ikävuodestaan huolimatta. Itse olen tavannut hänet siellä viimeksi joulu- ja toukokuussa Tekes-projektimme puitteissa.

Tänä kesänä prof. Zadeh sai taas yhden kunnianosoituksen lisää, ja tässä suora lainaus kyseisestä viestistä:

I was very pleased to be informed that I was inducted into the AI Hall
of Fame launched by the IEEE Intelligent Systems Magazine. Other inductees are: John McCarthy, Marvin Minsky, Noam Chomsky, Nils Nilsson, Raj Reddy, Doug Engelbart, Ed Feigenbaum, Tim Berners-Lee and Judea Pearl. Previously, I was inducted into the Silicon Valley Engineering Hall of Fame and the Nixdorf Computer Museum in Germany, along with Norbert Wiener and Noam Chomsky. I was particularly pleased by my induction of the AI/Intelligent Systems Hall of Fame because of the AI community's almost total commitment to classical, Aristotelian, bivalent logic, with no room for other logical systems.

Tähän asiaan liittyi myös yllättävä piirre, sillä jostakin syystä eräät tutkijat väittivät em. viestin kuultuaan, että muitakin samoja ideoita soveltaneita olisi pitänyt aikoinaan palkita kuten Lukasiewicz, Peirce, Brouwer ja Popper. Niinpä Zadeh ei olisi yksin keksinyt sumean logiikan perusideoita. Lukasiewiczin ja Brouwerin osalta ehkä voisikin mielestäni näin tehdä, mutta muiden ratkaisut ovat kaksiarvologiikkaan sitoutuneita (ja siellähän tulee seinä vastaan reaalimaailman sovelluksissa).

On myös väitetty, että saksalainen Dieter Klaua olisi esittänyt omalla tahollaan moniarvoisten joukkojen idean samoihin aikoihin 60-luvulla kun Zadeh formuloi sumeaa joukko-oppia. Tämä asia on minullakin työn alla tällä hetkellä (vaikka olen kuullut siitä aikaisemminkin). Mutta näinhän tieteessä usein on, että sama idea pulpahtaa yhtä aikaa monessa paikassa esille kun aika on kypsä. Tästä teemasta on nyt menossa vilkas keskustelu alan sähköpostilistalla.

Toisaalta, vain Zadehin ideoita on sovellettu käytäntöön laaja-alaisesti em. aloilla, ja muiden pohdinnat ovat jääneet filosofien kammareihin.

Suomessa logiikan valtavirtatutkimus, kiitos vahvan positivistisen perinteemme, keskittyy edelleen kaksiarvologiikkaan, vaikka yhä enemmän sen hyödyt ovat kyseenalaisia niin tieteen metodologiassa kuin reaalimaailman tarkasteluissa. Sumeaa logiikkaa taas ei ole varsinkaan Helsingissä hyväksytty oikeastaan filosofiaksi ollenkaan, ja opiskelijoita on jopa varoiteltu tästä kerettiläisyydestä. Aalto-yliopistossa taas sumeaa logiikkaa opetetaan teekkareille jo perusopinnoissa, myös minunkin toimestani. Mutta koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Yksi asia kuitenkin on selvä, tulevaisuus on sumea.

Perusasioita sumeudesta löytyy mm. kotisivuni kautta www.mv.helsinki.fi/home/niskanen

Terv. Vesa Niskanen