keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Markku af Heurlin: Talvipäivän seisahdus torstaina 22.12.


Tänä vuonna talvipäivän seisaus on torstaina 22.12. kello 7.30. Silloin aurinko on matalimmillaan pohjoisella ja korkeimmillaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Helsingissä aurinko nousee 9:24 ja laskee 15:13, Oulussa 10.30 ja 14.04. Rovaniemellä, napapiirillä periaatteessa aurinko ei nouse koko päivänä. Keskipäivällä aurinko on vain vajaan seitsemän asteen, noin kahden ojennetun kämmenenmitan päässä horisontista.

Tämä lyhin päivä, Helsingissä vajaat kuusi tuntia, kestää asiallisesti siinä viikon.
Talvipäivänseisauksesta päivä alkaa pidetä; pimein aika on voitettu.

Talvipäivänseisauksena aurinko siirtyy Eläinradalla Jousimiehen (Sagittarius) merkistä Kauriin(Capricorn) merkkiin. Tämän johdosta eteläistä kääntöpiiriä kutsutaan Kauriin kääntöpiiriksi.

Taivaanpallolla aurinko siirtyy näinä päivinä Skorpionin tähdistöstä Jousimiehen tähdistöön

Tänä vuonna talvipäivän seisausta seuraavana päivänä 23.12. Merkurius on lähellä kuuta ja kauimpana auringosta. Jouluaattona on uusikuu kello 20.06.

Sana joulu tulee germaanisesta talvipäivänseisauksen juhlasta jul, jonka nimitys on mahdollisesti peräisin sanasta hjul, pyörä. Roomassa talvipäivän seisauksen juhla, 25. decembriä oli dies Sol invictus, voittamattoman Auringon päivä. Ja siihenhän päivään sopi sitten sijoittaa Kristuksen syntymäjuhla, kun kristinuskosta tuli valtionuskonto 300-luvun lopulla.

Vielä maaliskuuhun 1753 Ruotsissa ja Suomessa noudatettiin juliaanista kalenteria eli vanhaa lukua. Se oli likimäärin 10 päivää todellisesta kalenterista jäljessä, ja siksi Pyhän Lucian päivä sijoittui itse asiassa talvipäivän seisauksen tietämille. Ja kun lumipeitekin tuli maahan yleensä Lucian päivän tietämillä, se oli hyvä aika pitää valon juhla.

Tapa alkoi Länsi-Göötanmaalla, maan vauraimmassa osassa joskus 1746-luvulla perhejuhlana, ja sitten vähitellen levisi, tämän vuosisadan alussa Suomeen Porvoon Högvallan ruotsinkielisen emäntäkoulun kautta. Ja vähitellen on levinnyt, ensin ruotsinkielisiin piireihin ja sitten lähes koko maahan. Eräs klubimme jäsenistä, rovaniemeläisen työläiskodin kasvatti sai 70-luvun alussa olla koulunsa Luciana.

Lucian-vaalissa äänestämällä pääsee tukemaan kansanterveystyötä. Keskustelupalsoilla Lucia-juhlaa joskus arvostellaan kärkevästi. Enpä itse näe mitään pahaa siinä, että nätti pikkuporvaristyttö saa kerran elämässään olla talven kuningatar.

Suomalaisessa kalenterissa 13.12. on Seijan nimipäivä. Nimi tulee sanasta sees. Se sopii hyvin suomennokseksi Luciasta eli valoisasta. Nimi tulee latinan sanasta lux, valo.

Auringonpylväs kuvassa näkyi Keravalla Lucian-päivänä 2004 aamulla. Ilmassa oli jäähilettä, ja näytti kuin enkeliparvi olisi lentänyt sen ohi. Minulla oli silloin Keravalla työmaa, ja nyt jo edesmennyt rakennusmestari Erkki Karumaa ryntäsi ulkoa taukotilaan, jossa olimme kahvilla: ”Kaverit. Tulkaa tsiigaamaan komeaa auringonnousua!”

Vuonna 1974, siis 37 vuotta sitten opiskelin syyslukukauden Grenoblen yliopistossa. Joulun vietin hiihtoretkellä siinä tunnin bussimatkan päässä kaupungista sijaitsevalla Vercoursin luonnonsuojelualueella. Aika jännittävää: Latu kulki jyrkänteen läheltä. Katselin korkealta jyrkänteeltä alas. Ylhäällä oli talvi ja lumen peittämät kuuset. Alhaalla syksy ja ruska. Tapaninpäivänä palasin kaupunkiin, ja oli aivan kesäistä. Niin ja normaali työpäivä. Vuoristohotellissa jouluillallisella seuranani oli muuan norjatar. Hän kertoi sen vuoden Nobel-juhlista. Fysiikan nobelisti oli amerikkalainen, joka oli opiskellut aikoinaan Ruotsissa.
Kiitospuheessaan hän kertoi, miten syksyn myötä kaikki oli tullut pimeämmäksi ja pimeämmäksi. Sitten hän jatkoi ruotsiksi: ”Ja eräänä aamuna seisoi valkopukuinen kynttiläkruunulla koristautunut neito hänen huoneessaan”. Tämä oli hänen tuleva puolisonsa.

-------

AJANKOHDISTA:

Eri vuosina seisaus- ja tasauspäivien ajankohdat hieman vaihtelevat noin vuorkauden sisällä. Tarkat ajanhetket saa Helsingin yliopiston julkaisemasta Yliopiston almanakasta eli keltaisesta kansan kalenterista . Siinä on myös auringon nousu- ja laskuaikojen lisäksi koko joukko muuta hyödyllistä tietoa, mm. tähtitaivaan ilmiöistä ja säästä, siis säätilastoista.

Vanhaan aikaan almanakkaan lisättiin myös ennustusosa ja sääennustukset. Taikauskoahan se oli, mutta johonkin ihmisen täytyy voida uskoa. Sää vaikutti ratkaisevasti vuodentuloon ja paremman puutteessa säätiedoiksi merkittiin Upsalan sää 19 vuotta aikaisemmin. Kuun rata taivaankannella noudattaa hyvin tarkkaan 19 vuoden jaksoa, ja kuun arveltiin vaikuttavan säähän.

Puhtaasti ennustamalla tehtyjä säämerkintöjä oli almanakassa 1700-luvun puoliväliin. Turun akatemian matematiikan professori Nils Hasselbom jätti ennusteet pois vuosien 1726-27 almanakoista. Tästä seurasi se, että almanakkojen myynti romahti. Niinpä ennusteet palautettiin.

”Kansa haluaa, että sitä petetään. Sitä siis petettäköön,” totesi joskus Kööpen- haminan yliopiston tähtitieteen professori tehdessään samoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005