tiistai 10. tammikuuta 2012

Kevätkauden avaus 11.1.2012. Esko Seppänen: FINANSSIKAPITALISMI JA VIRTUAALIRAHAN VALTA


Emeritus europarlamentaarikko, -kansanedustaja, toimittaja sekä radikaali Esko Seppänen (s.1946) avaa kevätkauden finassikapitalismin ja virtuaalirahan tarkastelulla.
Seppänen synnytti hämminkiä jo opiskeluaikoinaaan kauppakorkeassa ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen ensimmäisenä julkivasemmistolaisena edustajana. Valmistuttuaan Ekonomiksi sekä Kauppatieteiden kandidaatiksi Seppänen teki kuuluvan uran Yleisradion taloustoimittajana vuosina 1973 -87. Erityisesti 80-luvulla kuuluvuus parani entisestään Seppäsen lyöttäydyttyä radiossa yhteen Hannu Taanilan kanssa. Yleisradiopestin jälkeen Seppänen toimi kansanedustajana vuosina 1987-96 ja tämän jälkeen vielä Europarlamentissa 1996-2009. Muiden toimiensa ohella Seppänen on ollut ahkera kirjoittaja ja on julkaissut lähes kolmekymmentä kirjaa yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Viimeisin, poikkeuksellisesti omaelämänkerrallinen teos Oma pääoma ilmestyi 2011.
..
Esko Seppäsen jäyhän arvokas tyyli piti seurakunnan pitkään hiljaisena. Seppänen teki selväksi näkemyksensä, jonka mukaan olemme keskellä perustavanlaatuista kapitalistisen talousjärjestelmän - eritoten finassikapitalismin - kriisiä. Seppänen toi esiin valitettavan tosiasian: suomalainen talouskeskustelu on aivan avutonta. Seppäsen esityksen perusteellisuus ja taso teki toisaalta selväksi, että ei voi kauhalla ottaa jos on teelusikalla annettu. Ts. taloudenpito on globaalin vaihdannan ja sähköverkottumisen aikana niin monimutkaista ja vaikeasti haltuunotettavaa, että sen ymmärtäminen saati selkeä ilmaisemineen edellyttää vuosikymmenien kokemusta ja asian herkeämätöntä seurantaa - tässä suhteessa Seppänen on yksi harvoista ansioituneista. Toisaalta talouskeskustelun sekavuus ja vaikeus kytkeytyy itse kunkin aktorin omiin lehmiin ojissa. Seppänen on julkivasemmistolaisuutensa johdosta ollut ymmärrettävästi ja pääsääntöisesti valtavirran marginalisoima. Valtavirtahan on aina mielummin samaa mieltä kuin oikeassa. Vanhemmilla päivillään Seppänen on tosin vähitellen saanut hieman enemmän ääntään kuuluviin. Tätä on autttanut sekin että eläkepäivillään Esko on itsekin vapautunut riippuvaisuuksisstaan ja helposti piiloon jäävistä ennakko-olettamuksistaan.

-Merkittävinä tiedon ja ymmärryksen lähteinä ja seuraamisen arvoisina talousaviisiseina näinä hankalina ja sekavina aikoina Seppänen nosti esiin mm. The Economistin, Financial Timesin sekä Der Spiegelin. Viimeksimainitun tilastoihin viitatetn Seppänen valaisi havainnollisesti viime vuosikymmeninä tapahtunutta muutosta, jossa reaalitaloudesta irtaantunut finassikapitalismi on karannut kaikesta kontrollista ja vetelee kansakuntia kuin pässejä narusta. Tässä joitakin Seppäsen esiinnostmia tunnuslukuja, jotka löytyvät myös Seppäsen 29.12. päivitetytä tekstistä hänen omilla sivuillaan:

"Kapitalismin vuosia jatkuneen finanssioitumisen seurauksena maailman osakepörssien liikevaihto vuonna 2010 oli 63 biljoonaa (luvun perässä on 12 nollaa) dollaria, mutta pörssien ohi kaupattavien ja kaiken julkisen valvonnan ulottumattomissa olevien johdannaisten arvo oli sinä vuonna 601 biljoonaa ja luottolamavuoden 2011 puolivälissä jo 708 biljoonaa dollaria. Reaalitaloudessa tavaroiden ja palvelusten arvo oli 70 biljoonaa ja maailman yli 3 000 000 000 työntekijän yhteinen palkkasumma 55 biljoonaa dollaria. Finanssitaloudessa kiertää siis 20 kertaa enemmän rahaa kuin palkoissa!

Maailman valuuttakaupan määrä ylitti vuonna 2010 ensimmäisen kerran 1 000 biljoonan rajan ja oli 1 007 000 000 000 dollaria. Valuuttojen arvot – samoin kuin korot – on annettu markkinoiden päätettäväksi. Poliitikot ovat antautuneet."

"Pankkien virtuaalirahalla ja velkadopingilla rahoitettiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä se Lännen teollisuusmaiden talouskasvu, joka keinottelulaskujen maksun aikaan nyt 2010-luvulla on pois reaalitalouden kasvusta.

Markkinoita joudutaan nyt puhdistamaan finanssituotteisiin kiinnittyneestä virtuaalirahasta. On saatava tasapainoon raha ja reaalitalous. On ratkaistava velkaongelma. Maailman valtioiden yhteenlaskettu julkinen velka on 41 000 000 000 000 dollaria (31 500 000 000 000 euroa)."

Seppänen ei nähnyt EU:n nykytoimien kykenevän pysäyttämään kriisin syvenemistä. Seppänen myös totesi hieman katkerasti kuinka nykykriisin varjolla ajetaan sisään liittovaltiota ja näin viimeisetkin rippeet perinteisestä demokratiasta ja aiemmin jopa arvostetusta paikallisesta itsemääräämisoikeudesta saavat väistyä kiinalaistumiskehityksen (ts, talouskasvu ei kaipaa demokratiaa) tieltä. Liittovaltio ei Seppäsen mukaan kuitenkaan auta nyt käsillä olevan akuutin kriisin ratkaisemisessa. Seppänen ei kuitenkaan usko euroalueen hajoamiseen ja ennusti, että loppujen lopuksi ainoa tie ulos kaaoksesta tapahtuu siten, että EKP ottaa - tosin lainvastaisesti, mutta ei voi mitään - kaikkien euromaiden velat oamalle vastuulleen ja siirryymme toisella puolen Atlanttiakin jo tutuksi tulleeseen bittirahoitukseen. Maailmanlaajuiseen talouskriisiin puolestaan ei hänen mukaansa lopulta ole muuta lääkettä kuin inflaatio. Peter Lodenius esitti kylläkin syvän epäilynsä jonka mukaaan Saksa ei ikinä - oman traumaattisen menneisyyteensä valossa - tulisi hyväksymään Seppäsen ennakoimia ratkaisuja. Ei varmaankaan totesi Seppänen, mutta kun lopulta kaikki seisomme kuilun reunalla sulkee Saksakin silmänsä, toteaa että aamen ja antaa mennä...

Keskustelu jatkui klubinperinteen mukaan kiihkeänä vielä pitkään "seisomapaikoilla" tarjoilutilassa. Ehkä uusia tuuliakin ennakoiden Seppänen ja Matti Apunen poistuivat lopulta yöhön yhtä jalkaa.

Esko Seppäsen jatkuvaa ajatusten virtaa voi ja on hyvä seurata täältä: http://www.eskoseppanen.net/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005