KAS GUGGENHEIMIA
Muutamat Filsofiklubin jäsenet käyvät myös Arkadia International Bookstoren klubilla. Tapaamisia on siellä lähes joka arki-ilta. Mielenkiintoinen paikka. Marraskuun alussa Janne Gallen-Kallela-Sirén esitteli kaupungin taidemuseohanketta ja siihen liittyvää mahdollista yhteistyösuhdetta Guggenheim-museon kanssa. J.G-K-S esitti näkökohtansa hyvin taitavasti ja perustellusti. – Oleellista on, että Guggenheim-kontekstia vasta selvitetään, ja hyvin perusteellisesti.
Selvitys valmistui viime vuoden lopussa. – Nyt julkistamisen jälkeen siihen onkin syytä perehtyä ajan kanssa, so lukea kuin piru raamattua. Toivonkin jonkun tilanteeseen perehtyneen klubilaisen ottavan tämän omakseen ja arvioivan raportin.
Olen täysin hämmentynyt ja suuttunutkin siitä, että näin suuresta asiasta pitäisi päättää näin nopeasti. Kaupunginhallituksen jo tämän kuun lopussa ja valtuuston ensi kuussa. Eikä nyt se mitä lehdistössä on raportista kuultu oikein vastaa sitä, miten JGKS selitti asiaa marraskuussa. Se jos mikä pisti minut epäilemään ajatusta, johon periaatteessa saatoin suhtautua myönteisesti. – Itse raporttia en ole käynyt läpi, mutta kaupungin julkistama suomenkielinen tiivistelmä oli lattea.
Jan Vapaavuori esitti tahtomattaan vahvan argumentin hanketta vastaan (muistinvarainen lainaus): "Puolet maailman valtioista kuolaisi tästä mahdollisuudesta." Eikös juuri joukossa tyhmyys tiivisty? Janne Gallen-Kallela-Siren – liian pitkä nimi, sanotaan Hallin Janneksi - kertoi Pohjoismaistakin löytyvän heti kiinnostusta. Hyvä. Pohjoismaalaisena olisin ihastunut, jos museo sijoittuisi vaikkapa Kalmariin, niin minulla olisi hyvä syy käydä Kalmarissa ja samaan matkaan talonpoikaisten esi-isieni mailla Bergassa Smoolannissa.
Guggenheim-yhteys voitaiisiin myös hyvin liittää Kiasmaan. Voitaisin toteuttaa huokealla, eikä Arhinmeän tarvitse etsiä valtion rahoja hankkeeseen. Berliinissä 350 m2:n Guggenheim-museo on Deutsche Bankin konttorirakennuksen alakerrassa Unter den Lindenillä.
Olemme myös vähän liikaa juuttuneet Katajanokkaan museon mahdollisena sijoituspaikkana. Sehän on mm. logistisesti hankala ja ahdas. Ja arkkitehtonisesti vaativa sekä myös rajoittava. Arkkitehtuurin on oltava linjassa Senaatintorin kanssa ja sen vuoksi kaiken wau-arkkitehtuurin voisi unohtaa.
Minä olen ehkä vähän liikaakin ihastunut ajatukseen muuntaa Hanasaaren B-voimala museoksi, jolloin sinne mahtuisivat samalla valokuva- ja rakennustaiteen museot.(Ajatus muuten ei ole minun; sen esitti eräs tuttavani puhuessamme Postitalon absurdeista suojelumääräyksistä.)
Paikan edut:
- logistisesti hyvä, mm. maakunnista saapuville kulttuuribusseille,
- maantieteellisesti ja sosiaalisesti lähempänä itäisiä kaupunginosia.
- ei turhaan kilpaile Emman kanssa n.s. satunnaisista museokävijöistä.
- vieressä on Teatterikorkeakoulu ja lähellä Arabian taidekeskittymä sekä kaunista
teollisusuarkkitehtuuria ja Suvilahden festivaalialue.
- voidaan säilyttää ja löytää uusi käyttö josainv aiheessa käytöstä poistuvalle hienolle voimalarakennukselle ja samalla vältytään purkukustannuksilta.
- Tuo elämää entiselle satama-alueelle. Bilbaon Guggenheim-museo on samoin kaupungin laitamilla entisen sataman paikalla, kahden moottoritien risteyksen välissä. Siunattu Gogle Earth!
Onko sitten uusi taidemuseorakennus tarpeellinen ja onko siihen varaa - se on toinen kysymys. Välillä tuntuu, että museoita on maassa tarpeeksi.
Laskekaa kuinka paljon ihmisiä asuu 300 km maantiematkan päässä Bilbaosta, ja kuinka monta saman matkan päässä Helsingistä. 600 km on matka jonka yhtenä päivänä juuri jaksaa tehdä, vaikkapa käydäkseen museossa. Ehkä meillä ei ole todellista pohjaa näin kattavalle museolle, vaikka olisikin pohjaa sen sisällölle. (huom. konditsionaalit)
Tosiaan. Kerran joskus monta vuotta yhtenä päivän ajoin Mänttään ja takaisin nähdäksnei Serlachiuksen museon näyttelyt. Ja alkusyksystä ajoin ystäväni kanssa tuon 600 km käydäksemme Tyrvään kirkossa (kirkko oli onneksi hetken vielä auki) ja sitten Nokialla hänen kummivanhempiensa haudalla.
Joka tapauksessa hankkeen toteuttaminen vaatii vuosia.
Guggenheim Suomessa ei ole uutta. 1957 Ateneumissa oli Guggenheimin kokoelman (Frank LLoyd Wrightin suunnittelema rakennus valmistui 1959) näyttely, ja varsinkin Kandinskyn työt tekivät erääseen nuoreen ylioppilaaseen, nykyiseen professoriin suuren vaikutuksen.
Tiistaina, raportin julkistamispäivänä olin SFY:n seminaarissa Tieteiden talolla. Kävelin asemalle kevyen lumen peittämän kaupungin läpi. Katselin leikkiviä lapsia Säätytalon puistossa ja ihailin Senaatintoria. Mihin minä museoita tarvitsen, kun tämä kaupunki itsessään on taide-elämys.
Ei riitä, että asiaa puivat valtuuetut ja taideväki. Kyllä asiasta pitää voida myös taidetta harrastavien ja muiden kansalaisten keskustella ja omalta osaltaan selvittää hankkeen mielekkyyttä. Vasta sen jälkeen valtuutetut voivat päättää. Muuten kaikki puhe osallistuvuudesta ja interaktiivisesta museosta - en ole varma, löysinkö juuri näitä ilmaisuja raportista – ovat tyhjää sananhelinää.
Tate Modern –galleria Lontoossa rakennettiin entiseen voimalaitosrakennukseen. Tate Liverpool -galleria on rakenenttu sataman entiseen varastorakennukseen.
Klubin loppiaisaaton illallisella pohdittiin vaihtoehtoisia rahoitusmalleja Kukkenheim-hankkeelle.
Guggenheimin ainutlaatuinen globaali verkosto käsittää tällä haavaa neljä museota: New Yorkin ja Bilbaon museot, Berliinin näyttelytilan ja Peggy Guggenheimin museoksi muutetun kodin Venetsiassa. Adu Dhabiin on rakenteilla G-museo. Siellä on myös Louvren ”antenni”, josta emiraatti muuten maksaa Louvren taidemuseolle 30 miljoonan vuotuisen käyttökorvauksen.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.