Klubi 5.12. klo 17.00. Juha Kuisma: Varhaiskeskiaikaisen muukalaislegioonan jälkiä Pirkanmaalla.

Lempääläinen paikannimikirja -teoksessaan TTK, kyläasiamies ja klubintekijä Juha Kuisma on selvitellyt kotiseutunsa paikannimien avaamaa muinaishistoriaa. Kuisma on verrannut paikannimien pohdintaa salapoliisityöhön, jossa alueen historia avautuu kerros kerrokselta yhä värikkäämpänä. Historiallisen Pirkanmaan osana Lempäälästä on löytynyt paljon saksalaiseen alkuperään viittavia nimiä, jotka ovat johtaneet Kuisman 600-800 -luvuilla alueelle saapuneen germaanisen muukalaislegioonan jäljille. 

Varhaiskeskiainen Eurooppa

Kuisman nykyhommia kyläasiamiehenä: http://www.youtube.com/watch?v=x3XRI_NAr38  

...
Tässä Kuisma selittää vähän lisää:

Paikannimien todistus historiasta

Paikannimikirjan kirjoittaminen kotikunnastani Lempäälästä herätti jälleen kerran pohdiskelemaan, miksi nimistön kautta avautuva kuva historiasta eroaa melko tavalla virallisesta historiankirjoituksesta.

Yksi selittämistä kaipaava havainto on Pirkanmaan ydinalueen (Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, ja Sääksmäen) vanhimpien talojen ja kylien selkeä germaaninen nimistö. Millä tavalla se olisi selitettävissä? On kuin joskus kansainvaellusajalla tänne silloiseen Hämeeseen olisi muuttanut kokonainen muukalaislegioona Itämeren etelärannalta ja germaaniselta kielialueelta.

Yksi mahdollinen selitys olisi, että kyse olisi Saksan pikkuruhtinaskunnissa palkkasotureina palvelleista, jotka jostain syystä olisivat vaeltaneet kauimmaisten eli hämäläisten palkkasoturien opastamalle seudulle. Syitä voi vain päätellä. Ehkä he joutuivat lähtemään ruttoa pakoon? Varsinkin, jos joukon germaanit olisivat kuulleet kotiväkiensä kuolleen ruttoon? Vai olisiko kysymys siitä, että joku vaeltava kansa – kuten vaikkapa gootit – murskasi edetessään  valloittamansa ruhtinaskunnat ja henkiin jäävä joukko joutui poistumaan mahdollisimman kauas? Tai ehkä kysymys oli uskonnosta: halusta pitäytyä johonkin vanhempaan uskontoon?

He olisivat siis tuoneet tullessaan germaanisia instituutioita kuten käräjälaitoksen, rajamerkeillä merkityn maanomistuksen ja eurooppalaiset kauppatavat.

Koska Pirkanmaalla edelleen puhutaan suomea, on väestön äitien kieleksi tullut suomi. Eli väestöjatkuvuus tulee naisten kautta. No hyvä, mutta mitä tapahtui kantaväestön miehille?  Vai voisivatko germaaninimet ollakin alkuperältään sotamiesnimiä, eli otettuja nimiä. Että lempääläisestä Mielenpidosta tulikin palkkasoturipestinsä aikana Hartwig eli Hartikka ? ja Tenhiästä tuli Vihti eli loitsuja tietävä ?

Toinen pulma mietittäväksi. Miten selittää seuraavat sukunimet: Ussa, Sitari, Ansami, Kirjakka, Kopo/Kuopio, Kiiliäinen, Jara, Tärrä ja Näsärö? Ovatko kyseessä ortodoksiset Uscha, Sidor, Onesimas, Kyriakos, Prokopios, Vergilius, Jaromir, Terenti, Nesai ? Kuuluuko vanhan Lempäälään  Kellokivi siihen pientä ortodoksista pyhättöä tai munkinkammiota merkitsevään sanueeseen, jonka muotoja ovat Kelja, Keljo, Kella, Kello pitkin muuta Suomea?

Onko itäisen ja läntisen valtapiirin raja joskus ollut Lempäälässä?  Hämeen hopea-aarteiden perusteella tiedetään, että vuonna 1042 on täällä sodittu suuri sota, jossa itään päin liittoutunut ortodoksinen Häme hävisi länteen liittoutuneille satakuntalaisille. Samana vuonna ylisessä Hämeessä oli maanjäristys, jossa syntyivät mm. Hauhon Vihavuoden ja Virtain-Ähtärin Inhan kosket. Onko ristiretkiajasta alkava sisämaan historiankirjoitus pelkkää katolista propagandaa?

Entäs kolmas nimipulma. Vesilahti, Vesijärvi ja Vesikoski ovat epäloogisia paikannimiä. Miten niin vetinen lahti ? Herää epäilys, että sanojen alkuosa  merkitseekin jotain muuta kuin vettä. Lisätään tähän yhteyteen Mikkelin Visulahti ja Virtain Visuvesi. Sekä Vepsä –nimet, joita tavataan jopa Kotkan, Turun ja Oulun edustalla.  Voisiko vesi, visu, vepsä olla kansallisuutta eri vepsäläisyyttä tarkoittava nimi ? Puhuvathan venäläiset kronikat suomensukuisesta ves- ja visu –kansasta, joka oli osa itäisen kauppatien järjestelmää, oikeastaan Silkkitien haarautuma pohjoiseen!

Jassoo

Sellaiset nimet kuin Narva, Juva, Vääksy, Vaskio jne ovat varmuudella vepsää tai ainakin sen sukuiseksi tunnistettavia. Ne ovat vesistönimiä ja sellaisenaan todella tuhansia vuosia vanhoja. Veikkaanpa, että kun näitä nimiä erikseen vepsän semantiikalla etsisi, tällaisia nimiä löytyisi joka pitäjästä. Ja erityisen paljon Kangasalta.

........................................

Vielä muutama jälkikuva

Veikkokin löi kortit lopulta pöytään

Samaan aikaan köökissä