Klubi 22.5. klo 17.00. TaM + TeM Kaisa Salmi: Osallistava taide taiteilijan näkökulmasta. Esimerkkinä "Fellmanin pelto -22 000 ihmisen monumentti"

Näyttävistä ja kookkaan avaruudellisista töistään tunnettu teatteritaiteen-  ja taiteen maisteri Kaisa Salmi saapuu vieraaksemme keskiviikkona 22.5. Aiemmin mm. Eduskuntatalon rappuset kukittanut, katukerjäläisten elämää kokeillut sekä Mannerheimin patsaan kukitukselta evätty Salmi toteutti huhtikuun lopulla Lahdessa valtavan suurperformanssin Fellmanin pelto – 22 000 ihmisen monumentti.  

Fellmanin pellolla 1918.   (Kuva: Kansan Arkisto)

Teos toi esiin ja muistutti itsenäisyytemme alkuvaiheiden vähemmän ylentävistä puolista. Vuonna 1918 sisällissodassa niskan päälle päässeet valkoiset ja saksalaiset ajoivat Lahteen,  Fellmanin kartanon pellolle yli 20 000 punaista perheineeen. Pellolle syntyi  aikansa suurin punavankien kokoomaleiri , jossa väki odotteli toista viikkoa tuomiotaan taivasalla. 
Fellmanin pelto –teoksellaan taiteilija Salmi samalla tutki puhumattomuuden kulttuuria ja historian epäsovinnaisten aiheiden kieltämistä etsien uusia tapoja ratkaista haudattuja traumoja.

Teos liittyi myös Kaisa Salmen jatko-opintoihin Aalto-yliopistossa.
. . . . . .
Klubikevään istunnot saivat arvoisensa ja osin dramaattisen päätöksensä Kaisa Salmen vierailun myötä. Otsikkoaan Osallistuva taide taiteilijan näkökulmasta taiteilija Salmi valotti aiempien töidensä kautta ennen siirtymistään tähänastiseen päätyöhönsä Fellmanin pellolle. Viereisessä kuvassa Salmi kertoo niistä yllättävistä käänteistä, jotka liittyivät rautatientorilla tapahtuneeseen ilmaiseen kukkienjakoon. Saimme myös kuulla vähän lisää Mannerheimin kukitus -jupakasta sekä havainnekuvan siitä, mitä kukituksella tavoiteltiin.

Huhtikuussa Lahdessa toteutettu suurperformanssi  Fellmanin pelto - 22.000 ihmisen monumentti oli kuitenkin illan keskiössä ja sen rakentumista ja yksityiskohtia Kaisa Salmi kuvaili kuvaesityksen kanssa.
Fellmanin pellolle saapui lopulta valtavasti ihmisiä jotka toteuttivat muutamia liikkeitä ja ääniä yhteisesityksessä. Tilaisuuden aluksi Kaisa Korhosen piti laulaa Marseljeesi perinteisin sanoin ja Salmen mukaan Korhonenkin vähän kavahti tuon vanhan vallankumouslaulun kovaa kielenkäyttöä. Tilaisuuden lopuksi niin Fellamanin pellolla kuin Klubillakin laulettiin samainen sävel uusin, Heikki Salon tekemin sanoituksin. Tulipahan laulettua vaikka tarkemmin katsottuna Salonkin käännökseen sisältyy kyllä enemmän kuin lääkäri määrää taistelu-uhoa.

Kaisa Salmen performanssi taltioitiin huolellisesti ja siitä tehdään puolentunnin dokumentti, joka saa ensi-iltansa syyskuussa Lahdessa. Seuraamme tilannetta.