Kesäpäivänseisaus tänään sunnuntaina, 21.6.2015, kello 19.38

Markku af Heurlin:

KESÄPÄIVÄNSEISAUS ON TÄNÄ VUONNA 21.6. KLO 19.38

Käänteen odotus. Kuva: Karno Mikkola

Tänään sunnuntaina, Ahdin päivänä 21.6.15 klo 19.38 on kesäpäivän seisaus.

Tuolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella, mikä tarkoittaa, että Etelä-Suomessa se nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Seisahduksen hetki Turussa. Kuva Pirkko Holmberg

Mielenkiintoista, että meistä aurinko on vielä seitsemän aikoihin korkealla, jolloin se on noin 30 asteen korkeudella eli puut ja talot heittävät korkeuttaan kaksi kertaa pidemmän varjon.

Seisahdus Käpylässä. Kuva Juha O

Vuosi sitten kesäpäivän seisaus oli kello 13.51 eli 6h13 min aiemmin. Neljässä vuodessa tämän tekee runsaan vuorokauden, joka korjataan  ensi vuonna karkausvuotena lisäämällä vuoteen yksi päivä.

Seisahdus Turuus 2. Kuva P.Holmberg

Yön pituus on Etelä-Suomessa melko vakio vaihdellen kuukauden aikana viidestä viiteen ja puoleen tuntiin. Tällöinkin on vain hämärää ja hyvin pystyy ajamaan vaaleassa yössä. Oulussa vaihtelu on suurempaa. Kuun alussa auringonlaskusta -nousuun on 3,5 tuntia ja juhannuksena kaksi tuntia. Utsjoella, 70 leveyspiirillä .Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun lopussa.

Maamme pohjoisin kylä, Utsjoen Nuorgam Norjan vastaisella rajalla
on vain 30 kilometrin päässä Jäämerestä koordinaattipisteessä 70^o05’10’’ N 27^o52’30’’. Pohjoisin piste on tästä noin neljä kilometriä itäkoilliseen latitudilla* (leveyspiirillä) 70^o05’30’’, samoin Tenojoen varressa,  likimäärin 2 astetta Helsingistä itään.  Manner –Suomen eteläisin piste on Hangon Tulliniemi 59^o48’30’’.  Ahvenanmaan Bogskär Kökarissa on tästä runsaat 18 mpk (n. 34 km) etelämpänä leveyspiirillä  59^o30’10’’.
Meripeninkulma on määritelty pituuspiiriympyrän  yhden kaariminuutin pituudeksi. On myöhemmin Monacon kokouksessa 1929 sovittu, että meripeninkulman  pituus on tasan 1852 metriä. Meripeninkulman kymmenesosa 185,2 metriä on kaapelinmitta.

Englanniksi meripeninkulma on nautical mile ja eräät maakravut olivat ottaneet 1980-luvulla käyttöön suoran käännöksen merimaili. Ranskaksi sana on le mille marin tai mille marin international, tai mille nautique yksinkertaistettuna nautique.

Juhannus on nimensä mukaisesti Johannes kastajan syntymän juhla. Johanneksen isä oli profeetta Sakarias ja äiti Elisabeth. Lisäksi on olemassa toinen profeetta Sakarja, yksi Vanhna testamentin ns. pienistä profeetoista.
Juhan ja  Johanneksen päivä on 24. kesäkuuta eli tänä vuonna ensi tiistaina, mutta jo 1956 juhannus  suomalaisessa kalenterissa sijoitettiin lähimpään lauantaihin. Ortodoksisessa kirkossa Meidän Herramme edeltäjän ja kastajan Johanneksen syntymän muistojuhla on edelleen aina 24.6.

Johannes Kepler, 1571 - 1630

Johannes Kepler

Tämän vuoden Johannekseksi valitsin tähtitieteilijä ja astrologi Johannes Keplerin. (27. joulukuuta 1571 – 15. marraskuuta 1630) . Olen  pitkin kevättä olen lukenut Arthur Kostlerin hänestä laatimaa elämäkertaa Vedenjakajalla. (The Watershed 1959, suom. Reino Tuokko.  WSOY. Porvoo 1961.)  Kirja-arvostelussaan Valvojaan nuori maisteri Matti Klinge piti Koestlerin arvioita kohtuuttomina. En ota kantaa. Koestler kirjoittaa joka tapauksessa tiiviisti ja monipuolisesti.Tässä esitän vain kohtia aiheesta, josta voisi ammentaa lähes loputtomiin.

Tämä oli osa Koestlerin laajaa teosta The Sleepwalkers (Unissakävelijät), joka kuvaa maailmakuvan muutosta aina Mesopotamiasta Isaac Newtoniin. Kirjan nimi tulee siitä, että tutkijat eivät itsekään ymmärtäneet millaista muutosta olivat tekemässä ja ajoittain tekivät suuret löytönsä, varsinkin Kepler aivan kuin unissakulkijan lailla

Tekijä ja suomentaja ansaitsevat muutaman rivin: V. 1905 Budapestissa syntynyt  Arthur Koestler, vuodesta 1972 CBE (Commander of the British Empire) oli Unkarin juutalaisia. 1931 hän liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen. Osallistu Espanjan sisällissotaan  tasavaltalaisten puolella, mutta menetti illuusionsa kommunismista tai oikeastaan stalinismista ja julkaisi 1940 Moskovan oikeidenkäyntejä ja maan totalitäärisyyttä sikeä kidutusta käsittelevän romaanin Pimeää keskellä päivää. Hän oli merkittävä lehtimies ja tiedekirjoittaja. Koestler oli myös vakuuttunut paranormaalien ilmiöiden olemassaolosta ja lahjoitti omaisuuttaan  niiden tutkimiseen.
Elämänsä viimeiset vuodet  Koestler kärsi Parkinsonin taudista sekä leukemiasta. Yhdessä itseään  nuoremman, miehelleen täysin omistautuneen vaimonsa kanssa hän päätti päivänsä myrkyllä 1. maaliskuuta 1983.

Fil.tri Reino Tuokko (1909 – 1968), kansakoulujen tarkastajan poika oli ansioitunut luonnontieteen kansantajuistaja. Hän sekä itse kirjoitti että suomensi merkittävän määrän teoksia ja laati runsaasti sanomalehtikirjoituksia. Elävin muisto minulla on kirjasta Luonnonlait ja arkipäivä (1959). Nimensä mukaisesti kirja yhdistää kemian, meteorologian ja fysiikan ilmiöt jokapäiväiseen elämäämme. Tästä teoksesta jonkun syytä laatia uusi ajanmukaistettu versio, sillä harvapa meistä enää heinäpellolla ahertaa, mutta tietoa fysiikan suhteesta jokapäiväiseen elämäämme tarvitsee jokainen. – Taudinkohtaus katkaisi Tuokon elämän vain 58-vuotiaana.

Kepler syntyi ja eli Pyhässä Saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa, joka oli perin horjuva rakennelma.

Vedenjakajalla kertoo lahjakkaan, mutta perin heiveröisen ja kiusatun kapakoitsijan pojan kehityksestä ensin  luterilaisesta pappisseminaarilaisesta ensin 23-vuotiaana Grazin yliopistoon huonosti palkatuksi matematiikan opettajaksi ja Steierin mainion maakunnan matemaatikoksi.25-vuotianana, 1596 hän julkaisi ensimmäisen merkittävän tutkielmansa Mysterium Cosmogrpahicum.

1596 hän julkaisi ensimmäisen tutkielmansa Mysterium Cosmographicum  25–vuotiaana. Idea oli Keplerin loistava oivallus ja samalla täydellinen virhe. Vahvasti Platonin opit sisäistäneelle Keplerille Jumala oli täydellinen geometrikko, joka loi aurinkokunnan täydellisen symmetriseksi:

kuusi planeettaa asetettuna viiden säännäöllisen monitahokkaan eli Platonin kappaleiden  sisä- ja ulkokehille. Järjestys oli Merkurius: kahdeksantahokas – Venus -  kaksikymmentahokas – Maa – kaksitoistatahokas – Mars – nelitahokas – Jupiter – kuutio – Saturnus. Koska säännöllisiä monitahokkaista  oli vain viisi, planeettoja tuli olla kuusi. Alkuperäisessä ajatuksessa radat olivat ympyröitä, eivätkä voineet muuta ollakaan.

Lähtökohtana oli platoninen filosofia ja keskiaikainen mystiikka , joita pidämme nykyään virheellisinä. Mutta perusidea, symmetriaperiaate elää edelleen sekä mekaniikan perusteissa että nykyaikeisessa alkeishiukkasfysiikassa. Mekaniikan peruslait, impulssin (kappaleen nopeuden ja massan tulo)  ja impulssimomentin (kulmanopeuden, ratasäteen ja massan tulo) sekä energian säilyminen voidaan johtaa oletuksesta, että avaruus ja aika ovat symmetrisiä ja isotrooppisia  eli samanlaisia kaikkiin suuntiin myös ajassa riippumatta havaitsijan liiketilasta ja paikasta. Tämä luonnollinen geometrinen olettama – Newtonin mekaniikan perusolettama - oli siis vahvasti fysikaalinen väite, kuten moderni suhteellisuusteoria osoitti.

Tutkielma herätti huomiota oppineissa piireissä. Aikansa merkittävin havaitseva tähtitieteilijä ja keisarillinen hovimatematikus Tyko Brahen (1646 – 1601) kutsui Keplerin avustajakseen vuonna 1600.  Tykon äkillisen kuoleman jälkeen hän peri hovimatemaatikon arvon ja toimen. Astrologiaan ja alkemiaan hyvin mutta perin huonosti maansa hallitsemiseen perehtyneen keisari Rudolf II:n palveluksessa palkansaannissa  oli vaikeuksia. Kepler oli kuitenkin varsin hyvin toimeentuleva hovin virkamies ja nautti hyvin arvostettua asemaa. Tämä näkyi myös varmassa ulkomuodossa. Hovimatemaatikkona  Kepler laati horoskooppeja, mm. tuntemattoman esiintyneelle nuorelle böömiläiselle aatelismiehelle, jonka Kepler arvasi Wallensteiniksi, tulevaksi keisarillisen armeijan ylipäälliköksi.

Kepler oli nero, suuri nero, uskomattoman työteliäs ja uskomattoman sitkeä. Hän myös kärsi alemmuudentunteesta sekä luulotelluista että todellisista taudeista ja vaikeuksista. Kostlerin arvion mukaan  Keplerin kirjoituksissa näkyy selvän skitsofrenian oireet.

On syytä lisätä, että silloin laskelmat tehtiin käsin suurella vaivalla, Kepler sentään vastakehitettyjen logaritmitaulukkojen avulla. Painatus vaati käsittämättömän paljon aikaa ja huomiota. Eikä maassa riehunut sota yhtään helpottanut asiaa.
Matemaatikon tehtävänä oli ensisijaisesti laatia keisari Rudolfille ja muille arvohenkilöille horoskooppeja. Kepler itse, kuten muutkin aikalaisensa oli täysin vakuuttunut planeettojen vaikutuksesta elämäämme. Hän vain varoitti kelvottomista, hyväuskoisia ihmisiä petkuttavista humpuukiastrologeista.
Kepler aikoi alun perin teologiksi – hän oli koko elämänsä harras luterilainen - ja opiskeli aihetta Tübingenin yliopistossa. Opettajansa Michael Mästlinin vaikutuksesta, jonka merkitystä ja arvoa Kepler  teoksissaan usein ja vuolassanaisesti kiitti hän kiinnostui kopernikaanisesta järjestelmästä.
Kaniikki Nikolai Kopernikus oli julkaissut teoksensa Taivasmaailmojen kiertokulusta kuolinvuonnaan 1543. Yli puoli vuosisataa katolinen kirkko ei mitenkään vastustanut, joskaan ei kannattanutkaan kopernikaanista järjestelmää. Sitä saattoi vapaasti hypoteesina opettaa kunhan ei sekoittanut asiaan teologiaa.
Tosin vain muutamilla oppineimmilla matemaatikoilla kustakin sukupolvesta  oli edellytyksiä ymmärtää vaikeaselkoisesta asiasta mitään.
Luther (1483 – 1546)sen sijaan vastusti aurinkokeskeistä maailmankuvaa sekä terveen järjen että Pyhän Raamatun vastaisena. – Kiista katolisen kirkon kanssa alkoi vasta 1600-luvun alussa. Mutta se on toinen tarina.
Kepler, toisin kuin Galileo Galilei, oli Koestlerin sanoin kahden maailman keskiaikaisen mystiikan ja nykyaikaisen luonnontieteen vedenjakajalla toinen jalka menneessä toinen tulevassa. Kolme kuuluisaa lakiaan hän löysi unissakävelijän tavoin itsekkään ehkä tajuamatta niiden merkitystä. Ne olivat hänelle vain yksittäisiä Keplerin luomassa barokkimaisessa, suorastana muodottomassa tähtitieteen temppelissä.

Keplerin lait.

Ensimmäisen ja toisen hän esitti kirjassaan Astronomia Nova (Uusi tähtitiede, 1609)

1.      Planeetat kulkevat auringon ympäri pitkin ellipsin muotoisia ratoja, jonka toisessa polttopisteessä aurinko on.

2.      Auringosta kappaleeseen piirretty jana jättää jälkeensä yhtä pitkinä ajanjaksoina pinta-alaltaan yhtä suuren alueen.

Kolmannen hän esitti kymmenen vuotta myöhemmin kirjassaan Harmonices Mundi (Maailmojen harmoniasta) vuonna 1619.

3.      Planeettojen kiertoaikojen neliöt suhtautuvat toisiinsa kuten niiden ratojen isoakselien puolikkaiden kuutiot.

Lait perustuivat Brahen tekemiin tarkkoihin kokemusperäisiin  havaintoihin. Näiden lakien avulla Newton johti myöhemmin yleisen vetovoimalakinsa vuosisadan loppupuolella.

Äiti noitasyytteessä

Keplerin äitiä, suoraan sanoen varsin ilkeää vanhaa eukkoa kotikaupungin asukkaat syyttivät noituudesta vuonna 1615. Silloin yleinen syyte. Kepler joutui paljon käyttämään aikaansa äitinsä pelastamiseen noitaroviolta. Edes kidutuskammion näkemien ei saanut tätä tunnustamaan syyllisyyttä.

Muuta Kepler oli myös kiinnostunut, kuten moni muukin aikalaisensa Raamatun kronologiasta ja esitti oman arvionsa maailman luomisen ajanhetkestä, v. 4977 e.Kr. Keskiajalla Raamatun  tekstejä pidettiin vain allegorisina eikä historiallisena kuvauksena. Martin Lutherus mm. muutti tämän hengen. Uskonsotien aikakaudella Erasmuksen ja  Keplerin humaani, muita kunnioittava uskonnollisuus oli poissa muodista.

Aikakauden johtava astronomi oli paavillinen tähtitieteilijä oli Christopher Clavius (1538 -1612) oli Kopernikuksen ja Keplerin tavoin saksalalainen. Hänen syntymäkaupunkinsa Bamberg Baijerissa oli vain runsaan 250 kilometrin päässä koilliseen Keplerin syntymäkaupungista Weil der Stadtista.  Clavius kannatti vanhaa ptolemaiolaista aurinkokeskistä järjestelmää, mutta antoi muiden esittää perustelunsa ja suhtautui kysymyksiin avoimesti. Clavius oli myötävaikuttamassa paavi Gregoriuksen 1582 kalenteriuudistukseen. Hän, aivan oikein antoi kunnian tästä keksinnöstä toiselle oppineelle, italialaiselle Aloisis Liliukselle.

On syytä korostaa, että kustakin sukupolvesta vain muutama ihminen saattoi ymmärtää näiden vaikeiden tähtitieteellisten ja matemaattisten ongelmien ytimen. Meillähän kopernikaaninen järjestelmä on koulussa opetettu itsestäänselvyytenä emmekä  oikein tajua, että kukaan ei ole koskaan nähnyt eikä voikaan koskaan nähdä planeettakuntaa ulkopuolelta sellaisena kun se esitetään oppikirjoissa.

Keplerin viimeiseksi suurtyöksi jäivät  tähtitieteelliset taulukot Tabulae Rudolphinae, Rudolfin taulukot, kuten hän ne nimesi 1612 edesmenneen suojelijansa, keisari Rudolf II:n mukaan.(1628)

Giuseppe Arcimboldo: Vertumnus (Rudolf II), 1590-91

Ne sisälsivät tähtitieteellisten taulukkojen lisäksi mm. logaritmit ja olivat toistasataa vuotta tähtitieteilijöille  välttämätön työkalu. Niiden avulla mm. laskettiin merenkulkijoille välttämättömiä efemeridejä eli taulukkoja taivaankappaleiden sijainnista taivaanpallolla kutakin vuotta varten. Työ oli viivästynyt, taulukkoja odotettiin, ja pyyntöjä sateli aina Intiasta ja Kiinasta saakka. Mutta yksi ihminen, ei edes Keplerin kaltainen jättiläinen ei pysty hetkessä kaikkeen.

1634 julkaistiin postuumisti Keplerin kuvaus unesta tai pikemminkin painajaisunesta matkasta kuuhun. Hyvinkin allegoria hänen omasta elämästään.

Kepler kuoli Nürnbergissä – hän osallistui valtiopäiville selvittääkseen palkkasaataviaan keisarilta - silloin korkeassa 58 vuoden iässä 15. päivänä marraskuuta 1630, 30-vuotisen sodan riehuessa Saksassa. Keplerin luut ovat hävinneet Hänen itse itselleen laatima hautakirjoitus on  säilynyt:

Mensus eram coelos, nunc terrae metior umbras

Mens coelestis erat, corporis umbra iacet.Mittasin muinoin taivaita, nyt mittaan maan varjoja.

Loppukaneetiksi sopii Keplerin lause Kosmisesta mysteeristä, joka oli Willy Leyn ja kuvittaja Chesley Bonestellin klassikkoteoksen Avaruuden valloitus viimeisen luvun otsikkona

"Inter jovem et martem planetam interposui"

“Jupiterin ja Marsin väliin asetin planeetan.”

Hypoteettista planeettaa ei koskaan löytynyt, mutta Marsin ja Jupiterin välistä on  löytynyt asteroidivyöhyke. Voitko paremmin ilmaista, että olemme tietomme alussa emmekä sen lopussa, emme silloin emmekä nyt.

* Lukija huomaa kirjoittajan olleen Veikko Leväahon opissa ja muistavan kohtia hänen luonnostelemastaan Julkisista valtarakenteista irtautumisen koodista.

Huomautus:

Ranskankielen taitoiset lukekoot Ranskan entisen presidentin ja Akatemian jäsenen Valéry Giscard d’Estaignin haastattelun Le Mondesta. Käsittelee maan yliopistoja:

http://www.lemonde.fr/education/article/2015/06/19/valery-giscard-d-estaing-le-college-unique-a-ete-concu-comme-l-antichambre-du-lycee_4657596_1473685.html

____________ 

Toinen huomautus:

Talvispäivän seisauksen luettelooni arkkienkeleistä lähetti ystäväni, korkea-arvoinen vapamuurari sekä okkultististen ja heraldisten tieteiden harjoittaja seuraavan täydennyksen:

Arkkienkelit, joilla on nimipäivänsä myös suomalaisessa kalenterissa, ovat mainitut Mikael, Gabriel ja Rafael. Siihen arkkienkelit eivät kuitenkaan lopu. Neljäs on Uriel, fortis socius, vahva seuralainen tai ystävä. Joissakin kirjoituksissa esiintyvät vielä Barechiel, nuntius, sanansaattaja, Sealtiel, orator, puhuja, Jehudiel, remunerator, palkitsija - kostaja. Vielä kahdeksaskin arkkienkeli on vilahdellut, Zaphiel, Jumalan tieto.

Rafaelin Dahlby kääntää kyllä preesensiin, Jumala parantaa.

Kuun hetki käänteen jälkeen. Kuva: Anja Olavinen