Suomen ulkopoliittinen johto siunasi päätöksen kieltää joidenkin Venäjän nimittämän parlamenttivaltuuskunnan jäsenten tulo Suomen maaperälle
ja kokoukseen. Tämä päätös on herättänyt myös klubiväen keskuudessa voimakasta sananvaihtoa ulkopoliittisen päätöksenteon subjektista, päämäärästä ja toimintatavoista.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ)
on saanut alkunsa vuonna 1975 Helsingissä, jossa pidettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK).
 |
| Nimi alle 1.8.1975 |
Perehtymisiin
J.Olavinen
Tekstit
KUUMA PERUNA POLTTI NÄPIT, TOSIN EI PAHASTI.
VastaaPoistaSuomi ei antanut maahantulokieutta ETYJ:in juhlakokoukseen osallistuville kuudelle Venäjän delegaation 15 jäsenestä , jotka oli asetettu EU:n pakotelistalle. Näihin kuuluivat mm. duuman ala- ja ylähuoneen puheenjohtajat, joiden jo viran puolesta on syytä kuulua arvovaltaiseen valtuuskuntaan. Pidimme heistä muuten tai ei. Venäjä halusi, mielestäni aivan oikein pitää kiinni oikeudestaan määrätä itse kokouksen oman valtuuskuntansa jäsenet.
Tämä oli kuuma peruna. Asiaa ei juuri parantanut ainakaan tyylipisteiden osalta presidentti. Niinistön selittely, että Suomi joutui yksin päättämään asiasta. Olisipahan vaikka voinut ehdottaa, että kokouksen ajaksi kokouspaikka, Finlandia-talo siirretään Itävallan eksterritoriaalioikeuden alaiseksi.
Suomessa asiasta päätti maan ylin johto. Muissa maissa kannan muodosti luultavasti joku ulkoministeriön ali-alivaltioshteeri, joka tietenkin toivoi voivansa siirtää ongelman muille, ja diplomaattisesti vaiettiin tai otettiin non possumus -asenne.
Tosin suurempaa myrskyä tämä ei aiheuta. Le Monden., The Guardianin tai NZZ:n nettisivuilta on turha etsiä mitään Etyj-kokoukseen liittyvää. Perjantaina samoin Finlandia-talossa pidettävään korkean tason kongressia johtaa puheenjohtajamaan Serbian ulkoministeri, ja kaikista muista maista, myös Venäjältä on (ali)valtiosihteeritasoinen edustus.
Erkki Tuomioja kirjoitti Facebookissa:
”ETYJ:n periaatteita on Ukrainassa ja Krimillä rikottu, mutta asia ei parane sillä että niitä rikotaan myös estämällä kaikkia ETYJ-maita osallistumasta kokouksiin omalla delegaatiollaan. Tämä koskee myös parlamentaarista yleiskokousta jonka mahdollisuudet ylläpitää ETYJ:n toimintakyvylle myös Ukrainassa tärkeää dialogia vaarantuvat kun Suomi antoi muutaman EU-maan estää kaikkien osallistumisen.”
Tuomioja eroaa meidän nykyisestä ulkopoliittisesta johdostamme siinä, että hänellä on diplomatiasta ns. perittyä hiljaista tietoa. Isä Sakari Tuomioja oli vuoden ulkoministerinä (Edistyspuolue / Vapaamielisten Liitto) sekä maamme Lontoon ja Tukholman surulähettiläs. Kyproksen kriisissä hän toimi YK:n pääsihteerin U Thantin nimittämänä sovittelijana, mutta vaativan työn katkaisi sairauskohtaus ja kuolema vain 53-vuotiaana syyskuussa 1964.
ETYK aloitti, vaikka sitä ensin uskottukaan, itäblokin maiden vapautumisen. ETYK:een osallistui valtioiden johtajia, joiden ansiot kansalaisten ja maiden oikeuksien polkemisessa olivat niin mittavia, että nämä nyt pakotelistalle asetetut eivät olisi edes kelvollisia heidän kengänpaulojaan päästämään.
Markku af Heurlin
Lainasin dos. Erkki Tuomiojaa. On aina hyödyllistä, joskaan ei mieltärauhoittava katsoa, mitä dos. Johan Bäckman on asiasta kirjoittanut: http://kohudosentti.blogspot.fi/2015_07_01_archive.html
VastaaPoistaMafH