maanantai 7. maaliskuuta 2016

Klubi ke 9.3. klo 18.00. Eero Hämeenniemi: Sangam-runoudesta

Keskiviikkona 9.3. saamme vieraaksemme säveltäjä ja kirjailija Eero Hämeenniemen, joka  kertoo hiljattain julkaistusta käännöskokoelmastaan Yön tulva (2015, Basam Books). Se koostuu klassisesta, tamilinkielisestä sangam-runoudesta.


Jasmiininkukat aukeavat
ja valo hiipuu.
Auringon raivo on palanut loppuun
ja kaikki rauhoittuu.

Vaikka uisin koko yön kohti pimeää,
se on turhaa.
Yön tulva on valtamertakin laajempi.

Kangkul Vellattār
Kirjoittaja tunnetaan epiteetillä ”yön tulvan runoilija”. Emme tiedä hänen oikeata nimeään.

Sangam-runous [sang-gam] on vanhaa tamilinkielistä kirjallisuutta. Se on kirjoitettu ajanlaskumme alun tienoilla. Useimmat asiantuntijat arvioivat runojen syntyneen noin vuosien 300 eaa. ja 300 jaa. välillä, vaikka varsinkin joissakin intialaisissa lähteissä niiden kerrotaan olevan huomattavasti vanhempia.Sangam-runous koostuu 2 381 runosta. Ne on koottu kahdeksaan antologiaan ja kymmenen pitkän runon kokoelmaan. Lisäksi sangam-kirjallisuuteen kuuluu tamilien runousopin perusteos, Tolkāppiyam.

Sangam-runot ovat enimmäkseen nimeltä tunnettujen kirjailijoiden laatimia. Tuotteliain on ollut Kapilar, joka on kirjoittanut 235 runoa. Kirjailijoista yli 30 oli naisia. Tunnettujen 473 runoilijan tekstien lisäksi kokoelmiin sisältyy 102 runoa, joiden tekijä on tuntematon, ja naisia varmasti oli heidänkin joukossaan. Lyhin runo on kolmen säkeen mittainen, pisin yli 800 säettä.

Sangam-runous jakautuu kahteen alalajiin, akam- ja puram-runouteen. Akam-runot kuvaavat ihmisen sisäistä maailmaa ja läheisiä rakkaus- ja perhesuhteita. Sangam-runouden toinen alalaji, puram-runous käsittelee yhteiskuntaa ja sen valtasuhteita sekä usein nimeltä mainittuja historiallisia henkilöitä, erityisesti kuninkaita.

Esimerkkejä akam-runosta

Lokin lapset olivat kuolleet,
ja hitaasti asteleva haikara kulki lohduttamaan.
Se astui hunajantuoksuisten,
sinisten lumpeenkukkien päälle.
Ne näyttivät avoimilta silmiltä.

Siltä rannalta tuli mies,
ja särki sydämeni.
En kestä.

Ōrampōkiyār

Tamilit panivat paljon painoa rakastavaisten yhteensopivuudelle, ja yksi arvioinnissa käytetyistä kymmenestä kriteeristä oli heidän yhteiskunnallinen asemansa. Muita olivat muun muassa ikä, ulkonäkö, varallisuus, hyveellisyys ja älykkyys. Seuraavassa runossa naisen ystävätär pilkkaa miestä, joka on mennyt epäsäätyiseen liittoon itseään korkea-arvoisemman naisen kanssa.

280)

Ystävätär miehelle:

Typerä pieni apina,
mustasormisen äidin lapsi,
kiipeää korkean bambun latvaan
ja yrittää lyödä kuuta lyhyellä kepillä.

Kuulin että menit naimisiin ystäväni kanssa,
vuorten mies.
Kerroin sen äidillenikin.



Esimerkki poliittisesta puram-runosta

Kun norsu syö leikattua viljaa,
yksi aari antaa ruokaa moneksi päiväksi.
Mutta jos eläin valtoimenaan vaeltaa pitkin viljavia vainioita,
se polkee jalkoihinsa paljon enemmän kuin syö.

Jos siis viisas kuningas ottaa vain sen,
mikä hänelle kuuluu, kukoistaa valtakunta.
Mutta jos ymmärtämätön ruhtinas antautuu ahneudelleen
ja viettää laulaen ja tanssien
ylellistä juhlaa ystäviensä kanssa,
niin silloin, kuin norsun tallaama pelto,
riutuu koko valtakunta
eikä kenellekään jää lopulta mitään.

Pisirāntaiyār


Eero Hämeenniemi
Esityksessään Eero Hämeenniemi lukee käännöksiään ja kertoo runoihin sisältyvistä moniulotteisista symbolijärjestelmistä, runojen rakenteesta, runomitoista ja runojen säilymisestä nykypäiviin. Hän tarkastelee myös sitä, mitä runot opettavat meille kahden vuosituhannen takaisesta elämästä eteläisessä Intiassa, ja miten näitten runojen vaikutus ulottuu aina tamilinkileiseen nykyrunouteen asti. Runojen kielikuvat ovat usein yllättäviä, ironisia ja humoristisisakin.

Yön tulva -teosta on saatavilla myös klubitilaisuudessa.

Tervetuloa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005