Professori Reid johtaa myös Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta Governing Life Globally: the Biopolitics of Development and Security (2009 - 2012). Tutkimuksen lähtökohtana on kehitysavun muutos valtioiden moraalisesta velvollisuudesta ulkopolitiikan välineeksi. Reidin mukaan hanke on osoittanut, kuinka ongelmallinen on kehitysavussa tapahtunut muutos ihmisten turvaamisesta koko biosfäärin turvaamiseen eli vaatimukseen kestävästä kehityksestä. Reidin mukaan kestävällä kehityksellä ei ole mitään tekemistä ympäristön- tai luonnonsuojelun kanssa, vaan sen tarkoitus on turvata talouden ja politiikan uusliberaalit järjestelmät.
......................................
Marjo Laukkanen: Länsimaisen ylivallan kuolonkorina
Liberaali länsimainen kulttuuri on kuolemassa ja tulevaisuus on jossain sen ulkopuolella. Olennaista ei ole kysyä, missa muutos tapahtuu vaan miten ja kenen toimesta. Näin uskoo professori Julian Reid, jonka mukaan sodat eivät lopu sotimalla vaikka meille niin vakuutetaan.
Jokainen sota on se viimeinen, jonka jälkeen koittaa vihdoin rauha. Paitsi ettei koita. Tästä paradoksista on kiinnostunut kansainvälisten suhteiden professori Julian Reid, joka on paneutunut monipuolisesti sodan biopolitiikkaan eli elämän politiikkaan.
- Sota on poliittista ja rauha ideologista, Reid määrittelee
.
|
Tällä Reid tarkoittaa, että Yhdysvallat ja liberaalit valtiot voivat sa-
manaikaisesti vilpittömästi uskoa rauhaan mutta hyväksyä silti so- dan, koska uskovat sen olevan tehokkain tai ainoa keino pysyä turvassa. Reidin mukaan liberaalit yhteiskunnan esittävät olevansa rauhan asialla, mutta samalla ne viljelevät moninaisia väkivallan muotoja ja organisoitua tappamista. Sotaa perustellaan toistuvasti demo- kratian levittämisellä. Esimerkkejä on lukuisia, kuten kolonialismi sekä sota kommunismia vastaan ja myöhemmin terrorismia vastaan. Raa`an väkivallan taustalla on Reidin mukaan usein aito usko siihen, että brutaaleja keinoja tarvitaan, jotta maailmasta tulisi parempi paikka. Liberaalit valtiot käyvät sotia usein kaukana omalta maaperältään, mutta sota ei koskaan ole vain jossain muualla. Sotaa kommunismia ja terrorismia vastaan on värittänyt pelko soluttautumisesta ja oman kansan kääntymisestä pahan puolelle. - Ei voi piirtää rajaa, jonka ulkopuolelle sota jäisi. Tukea verijälkiä siivoamalla Tällä hetkellä Yhdysvallat on maailman tunnetuin ja vahvin liberaali valtio. Sen voima nojaa Reidin mukaan kuitenkin muihin liberaalei- hin valtioihin ja myös moniin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin. - Esimerkiksi terrorismin vastainen sota perustuu niiden näkyvään tai vähintään hiljaiseen tukeen. Reid on tutkinut mm. sotaa terrorismia vastaan. Kun Yhdysvallat vuonna 2003 hyökkäsi Irakiin Ison-Britannian kanssa, se perusteli toimiaan joukkotuhoaseiden ja Al-Qaidan uhalla, Irakin kansan edulla ja diktatuurin kaatamisella. Siviiliuhrit nähtiin välttämättömänä pahana. Jo hyökätessään Yhdysvallat tiesi, että vaikka monet valtiot ja organisaatiot tuomitsevat hyökkäyksen, ne tukevat sitä ainakin jälkikäteen verijälkiä siivoamalla ja humanitaarisella avulla. Hyökkäystä Afganistaniin perusteltiin brutaalin hallinnon ja Al-Qaidan kaatamisella sekä tasa-arvoisuuden lisäämisellä. Reid luetteleee esimerkkejä liberalismin logiikasta hengästyttävään tahtiin. Valtasuhteeet näkyvät esimerkiksi siinä, kuka on sodassa ja puolus- taa itseään - vaikka hyökkäämällä - ja kuka itseään puolustaessaan- kin määritellään terroristiksi. - Guantanamo Bayn vankileirillä pidetään ihmisiä vangittuina ilman tietoa vapautuksesta, vaikka heitä vastaan ei ole nostettu syytteitä. Heiltä on viety kaikki ihmisoikeudet ja samalla toimintaa perustel- laan rauhalla ja vapaudella. Reidin mukaan liberaalit valtiot ja yhteiskunnat perustuvat juuri turvallisuuden pakkomielteelle. Rauha koetaan jatkuvasti uhatuksi, minkä takia sitä pitää suojata kontrollilla, väkivallalla ja sotimalla. Globaali kuoleman teknologia Mitä liberalismi sitten on? Usein siihen liitetään keskeisenä arvona yksilönvapaus, joka tarkoittaa paitsi henkilökohtaisia vapauksia, kuten sananvapautta, myös vapaata markkinataloutta. Liberalis- mi julistaa oikeutta elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Reidin mukaan liberalismissa on kuitenkin olennaista se, että valtio oikeuttaa olemassaolonsa kyvyllään tarjota hyvinvointia kansalaisil- leen. Liberalistisessa maailmassa valtio ei voi kohdella kansalaisi- aan mielivaltaisesti, vaan sen tulee turvata heidän mahdollisuutensa hyvinvointiin. - Ihmiset odottavat valtiolta turvaa uhkia vastaan. Tästä syntyy myös liberalismin paradoksi. Liberalistinen yhteiskunta on edistyksellinen siinä mielessä, että siinä valtio on olemassa ihmisiä varten eikä toisin päin. Samalla kuitenkin kontrolli lisääntyy. Sotaa käytetään globaalisti kuoleman teknologiana, jossa väkivaltaa pyritään ehkäisemään väkivallalla. - Liberalismin perusajatuksena on, että sotien loppumiseksi pitää sotia. Liberalismi väittää luovansa turvallisuutta ja lopettavansa sodat, mutta historia todistaa väitteen vääräksi. Liberalismin his- toria on sotien ja väkivallan historiaa. Reid käsittää liberalismin siis laajemmin kuin moni muu. Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvaltojen demokraatit ja republikaanit ovat molemmat liberalistisia puolueita, eikä niiden välillä ole aidosti merkittäviä eroja. Sodan ja politiikan liitto Reidin mukaan kaikille uskomusjärjestelmille on aina olemasssa niitä uhkaava tai uhkaavia uskomusjärjestelmiä. - Eroja tulee olemaan aina ja aina on mahdollisuus, että ne kärjis- tyvät väkivallaksi tai sodaksi. Niinpä ajatus maailmanrauhasta on Reidin mielestä naiivi. Joidenkin ihmisten olemassaolo uhkaa aina joidenkin toisten olemassaoloa. Kun erilaisuus on tarpeeksi suurta, kyseessä on vihollinen, joka pi- tää eliminoida. - Sodassa on aina kyse politiikasta, eikä politiikkaa ole olemassa ilman sotaa. Siksipä puoluejärjestelmämme on Reidin mukaan suunniteltu niin, että todellista politiikkaa ei tapahtuisi. Eri puolueet pohjaavat saman- kaltaiselle arvomaailmalle, jolloin erimielisyydet voidaan sopia keskustellen. Vaikka puolueet julistavat tarjoavansa muutosta tai to- dellisen vaihtoehdon, erot eri puolueiden välillä ovat Reidin mielestä merkityksettömän pieniä. Uuden ajan odotus Reidin mukaan liberalismi on niin syvällä länsimaisessa kulttuurissam- me ja ajattelussamme, että sen tuhoutuminen alkaa ulkoapäin eikä sisältä käsin. Hänen mielestään vain länsimaiden taloudellinen romah- dus voisi johtaa liberalismin perusajatusten kyseenalaistamiseen sisäl- täpäin. Toisaalta merkkejä valtasuhteiden muuttumisesta on jo ilmassa. Esimerkiksi Portugalista paetaan taloudellista kurimusta Brasiliaan, vanhaan siirtomaahan. Reid uskoo, että ajan myötä Euroopasta tu- lee maailmanlaajuinen museo, menneisyyden muistomerkki. - Tulevaisuus on eteläamerikkalaisten, afrikkalaisten ja aasialaisten käsissä. Länsimainen sivilisaatio on jo kuolemassa... Reidin mukaan ei kuitenkaan ole olennaista kysyä, missä muutos tapahtuu vaan miten ja kenen toimesta. Länsimaiden ulkopuolella on hänen mukaansa jo nyt nähtävissä enemmän moderniutta, itse- luottamusta ja poliittista mielikuvitusta kuin länsimaissa. Esimerkkinä Reid manitsee viime vuoden tapahtumat Pohjois-Afrikassa. Niin kutsuttua Arabi-kevättä on yritetty selittää maallisena ilmiönä, joka ponnistaa länsimaisesta demokratiasta vaikka Reidin mukaan se saa voimansa juuri islamista. Kuinka nopeasti länsimainen liberalismi sitten kuolee? - Toivottavasti nopeasti. Mitä tämän jälkeen tuleekin, sen täytyy olla kiinnostavampaa kuin tämä. Haluaisin nähdä, mitä maailmassa tapahtuu ja onko tulevaisuudessa ylipäätään valtioita, mutta liberalis- mi saattaa ylittää oman elinikäni. Vaikka Reid puhuu vakuuttavasti, ajatus Euroopan täydellisestä murtumisesta tuntuu kaukaiselta, jopa mahdottomalta. - Mitä luulet roomalaisten ajatelleen? - Tunnemme vain menneisyytemme, emme näe kuolemaamme. ( Suora yhteys Lapin yliopistoon )
| ||
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tähän tekstiin.