perjantai 14. maaliskuuta 2014

Filosofiklubin ja Kulttuurikeskus Sofian kevätsymposiumi lauantaina 22.3.2014 tiedosta ja uskosta



Tieto ja usko
 - Aine, henki ja tietoisuus -symposiumi
Kulttuurikeskus Sofiassa lauantaina  22. 3. 2014 klo 12.00 - 17.30

os. Kallvikinniementie 35 (ent.Kallvikintie 28), Vuosaari, Helsinki


12.00 - 12.30: Tulokahvit ja teet
12.30 - 13.30: Metropoliitta Ambrosius: Idän kirkon mystisestä traditiosta.
  Kommentti: Akatemiaprofessori Elina Vuola.
13.30 - 14.30: VTM Juha Olavinen: New Age: Tietoisuuden evoluutio ja menetelmät. Kommentti FT Klaus Karttunen.
14.30 - 15.30: Lounastauko

15.30 - 16.30: Emeritusprofessori Matti Bergström: Usko ja tieto: Aivojen kyky aistia kokonaisuuksia ja osia. 

Kommenttti FT Tarja Kallio-Tamminen
16.30 - 17.30: Paneeli. Puheenjohtajana FT Tapio Tamminen. Mukana alustajat ja kommentoijat.

Osallistuminen  25 €, sis. lounaan ja kahvit. Maksetaan paikan päällä.
Ilmoittautuminen 21.3. mennessä: reception@sofia.fi  tai p. 010-277900.
Ilmoittautua voi myös: info@kriittinenkorkeakoulu.fi. puh. (09) 684 0010
- Ilmoittautumiseen mukaan nimi + viesti: Tieto ja usko 22.3.



Lyhyesti:

Ambrosius on vuodesta 2002 alkaen toiminut Suomen ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakunnan piispana nimikkeellä Helsingin metropoliitta. Hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä teologiasta että valtiotieteestä. Muun opetus- ja tutkimustoimintansa ohella Ambrosius on toiminut myös Joensuun yliopistossa lehtorina ja vt. apulaisprofessorina. Lisäksi hän on teologian tohtori h.c. Helsingin yliopistossa. Toimiessaan 1970- ja 80-luvuilla Valamon luostarissa Ambrosius vihittiin pappismunkiksi. Kulttuurikeskus Sofiassa Ambrosius on jatkanut toimintaansa erilaisten aatevirtausten yhteentuojana. 
Elina Vuola on teologian tohtori ja akatemiaprofessori 2013–2017, tutkimusalueenaan ruumiillisuus, sukupuoli ja uskonnollinen identiteettti. Vuolan teologiseen etiikkaan ja uskonnonfilosofiaan liittyvä väitöskirja käsitteli vapautuksen teologian ja feministiteologian metodologisia yhteneväisyyksiä. Latinalainen Amerikka on yksi Vuolan erityisen kiinnostuksen kohteista. Vuola on ollut vierailevana tutkijana mm. Costa Ricassa ja Nicaraquassa. Vuosina 2012–2013 hän toimi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan puheenjohtajana. 
Juha Olavinen on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon käytännöllisestä filosofiasta. 1970- ja 1980-luvuilla Olavinen oli mukana useammissa alakulttuuriryhmittymissä, joilla oli yhteyksiä muotoutuvaan New Age –liikehdintään. Oraan suojelijat ry.n julkaiseman Uuden Ajan Aura –lehden toimittajana ja päätoimittajana Olavinen toimi vuoteen 1982. Vuodesta 2002 lähtien hän on ollut Helsingin työväenopiston tuntiopettaja. Olavisella on myös luottamusmiestoimi AY-liikkeessä. Filosofiklubin vetäjänä hän on toiminut vuodesta 2009. 
Klaus Karttunen on filosofian tohtori, jonka keskeisiä tutkimuskohteita ovat Intian ja Euroopan varhaiset yhteydet sekä eurooppalaisen Aasian tutkimuksen historia. Vuonna 1992 Karttunen julkaisi tätä tutkimushistoriaa käsittelevän perusteoksen Itää etsimässä. Karttunen on myös kääntänyt lukuisia intialaisen kirjallisuuden klassikoita kuten v. 2003 valikoiman hymnejä Rigvedasta. Viime vuonna ilmestyi Karttusen Orientin etymologinen sanakirja. 2006–2011 Karttunen toimi Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan määräaikaisena professorina Helsingin yliopistossa. Dosentti. 
Matti Bergström on Helsingin yliopiston fysiologian emeritusprofessori. Bergström on tutkinut hermoston fysiologiaa sekä aivojen toiminnan ja ihmispsyyken suhdetta sekä luovuuden edellytyksiä. Matti Bergström tunnetaan myös tieteen popularisoijana ja hän on kirjoittanut ja esitelmöinyt laajalti näistä kysymyksistä. Yksi varhainen merkkiteos oli vuonna 1979 ilmestynyt Aivojen fysiologiasta ja psyykestä. Myöhemmin Bergström on tutkinut myös tieteen ja uskon suhdetta mm. teoksessaaan Neuroteologia (1998) ja on jatkanut pohdintojaan näihin päiviin saakka. 
Tarja Kallio-Tamminen on filosofian tutkija ja opettaja. Vuonna 2008 Tamminen julkaisi teoreettisen filosofian alaan kuuluvan väitöskirjansa pohjalta teoksen Kvanttilainen todellisuus, fysiikka ja filosofia maailmankuvan muovaajina. Väitös ja kirja käsittelevät modernin fysiikan esiinnostamia kysymyksiä. Tammisen mukaan edelleen vahvasti läsnäoleva vanha mekanistis-deterministen tapa kuvata todellisuutta on riittämätön ja kehitysta vääristävä. Muun toimintansa ohella Tarja Kallio-Tamminen on toiminut myös Vihreän sivistysliiton puheenjohtajana vuosina 1994–97. 
Tapio Tamminen on filosofian tohtori jonka vuonna 1994 valmistunut väitöskirja käsitteli edistyksen käsitettä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Tamminen on sittemmin selvitellyt mm. kollektiivisen identiteetin muotoutumista uskonnollis-nationalistisissa yhteisöissä, eritoten Intiassa. Tapio Tamminen toimitti 2008 ilmestyneen teoksen Guruja, joogeja ja filosofeja – Intian filosofiaa. Vuodesta 1997 lähtien Tamminen on tehnyt ohjelmia Radioateljeelle, tuoreimpana tammikuussa 2014 esitetty Sopupeli – filosofit jalkapalloilijoina.
 

4 kommenttia:

  1. Symposiumin puheenjohtajana toimi tri Tapio Tamminen. Eräässä viime vuoden Tieteessä tapahtuu -lehdessä oli arvostelu kirjasta Tapio Tamminen: Islamin aseeton soturi. Ghaffar Khan ja talebanien synty, 2011 Into kustannus oy. Lauantain symposiumissa teosta ei käsitelty, mutta sunnuntaina tilasin kirjan Helmet-kirjastojärjestelmästä. Tiistaina se oli noudettavissa vantaalaisesta kirjastoautosta, niin nopsaan, että oli syytä kiittää kirjastoautolaisia. Arvostelun mukaan lähes satavuotiaaksi elänyt Khan on erittäin kiinnostava hahmo. Jo teoksen nimi on kiinnostava, sillä talebanit (tai talibanit) yhdistetään yleensä väkivaltaan ja ankaran fundamentalistiseen islamilaisuuteen. Khan oli Mahatma Gandhin työtoveri historian siinä vaiheessa kun Englannin imperiumin valta nykyisten Intian, Afganistanin , Pakistanin ja Bangla Deshin valtioiden alueella mureni, eli aasialaiset kansat, suunnilleen miljardiluokkaa oleva henkilömäärä, itsenäistyivät. Symposiumin aiheeseen kirja liittyy uskonnon yhdistämisessä politiikkaan. Enempää en viitsi kirjoittaa, kun en teosta ole lukenut. Kylläkin internet -tarjonnasta surffaillut asiaan liittyvillä sivuilla, joita kyllä riittää.
    Toivottavsti selviän ilman asiavirheitä. Kiitokset!
    Aasiassa en ole koskaan käynyt, mutta tunnen Suomessa asuvia pataanikansan jäseniä, joille annoin Tieteessä tapahtuu lehden, muistaakseni n:o 4/2014. Symposiumin ohjelma oli hyvin monipuolinen. Juha Olavinen näytti erityisen kiinnostavan kuvan: jossa yhdellä puolella oli kuva hermoverkosta, esim aivoissa tapahtuvista "kytkentäpiireistä". Toisella osalla kuvassa oli avaruusteleskoopin kuva tähtiverkostosta. Kummatkin näyttivät karkeasti sanoen samanlaisilta. Terveisin Veikko Timonen

    VastaaPoista
  2. Tieteessä tapahtuu lehti 4/2013, kun kirjoitin virheen "4/2014". Terveisin Veikko Timonen.

    VastaaPoista
  3. Yritän vielä linkittää Ahti Lampisen arvostelun Ghaffar Khan kirjasta "Vain heikot tarvitsevat väkivaltaa": http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/8272/6279. Terv. V.T.

    VastaaPoista
  4. Olen tutustunut kirjaan sen verran, että todellakaan Khan Abdul Ghaffar Khan'ia ei voi yhdistää mitenkään talebaneihin. Talebanit syntyivät kirjan mukaan pakolaisleireillä, joilla kirjan tietojen mukaan oli noin 2,5 miljoonaa, enimmäkseen pashtuja eli pataaneja, joihin Ghaffar Khan kuului. Voin kuvitella, että pakolaisleireillä on katsottu tv:tä ja internet on ulottunut jossain määrin pakolaisten tajuntaan. Eriarvoisuuden kokeminen, lainaan Sauli Niinistön puhetta 2014 valtiopäivien avajaisista: Hiljattain esitetty tutkimus väitti, että maailman 85 rikkainta yksityistä ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä. Mittakaava on sellainen, että yksi ihminen vastaa 40 miljoonaa ihmistä. Näin suurta eroa elämään ei minkään kartan mittakaava kata. Enkä usko, että tällaista elämäneroa pitkään siedetään, kansannousuja tulee lisää. Maailma ei nyt ole alkuunkaan valmis. Lainaus loppuu. Ghaffar Khan edusti Gandhin ja Mandelan tapaan maailman muutoksen lähtemistä yksilön tasolta: Muuta ensin itsesi rauhan asianajajaksi, sen jälkeen tee mitä on mahdollista tehdä. Gandhi murhattiin, ja se on vain yksi poliittinen murha teoksen pitkässä listassa väkivallasta erityisesti Afganistanin ja Pakistanin alueella. Teos tarkastelee kliinisen rauhallisesti alueen asemaa suurvaltojen nappulapelissä. Voisi ajatella, että mikä meteli Euroopassa onkaan pidetty maailmansodista, kun Keski-Aasiassa, jos Iran, Irak, Syyria lasketaan mukaan, on siellä ollut vuosikymmeniä käynnissä jonkinlainen "Aasian suursota". Silti äidit hoitavat lapsiaan, viljelijät hoitavat viljelmiä ja ,toivon mukaan, joillain on varaa tehdä filosofiaa. Ghaffar Khanin veljestä tuli Englannissa opiskellut lääkäri, kirja kuvaa eloisasti myös positiivista, sykkivää maailman kehitystä, Aasian kehitystä. Lainaan lopuksi Pentti Saarikoskea: (Tanssilattia vuorella) Minua väsyttää kaikkien kaatuneitten luettelo/ kun ruumiit on pesty/ paskasta ja verestä ja tunnistettu. Runoilija kuvailee Troija-eepoksen kääntämistä, koen joskus myös tv:n uutiskatsaukset jonkinlaiseksi "sotapornoksi", joka yht'äkkiä voi koskea myös minua ja yhteisöäni. Terveisin Veikko Timonen

    VastaaPoista

Kirjoita kommentti tähän tekstiin.


- Et sä nyt jo tajua
- Kukahan tässä nyt ei varsinaisesti tajua
Piirros: Juha Olavinen

Pääsiäissaaren viimeinen palmu

Olen usein kysynyt itseltäni: "mitä viimeistä palmupuuta kaatanut pääsiäissaarelainen sanoi?" Sanoiko hän nykyajan metsurin tapaan: "työpaikkoja, ei puita!"? Vai: "teknologia ratkaisee ongelmamme, ei pelkoa, löydämme puulle korvaavan materiaalin"? Vai: "ei ole todisteita siitä, ettei jossakin muualla saarellamme olisi vielä palmuja. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Ehdottamanne puunkaatorajoitus on ennenaikainen ja perustuu pelonlietsomiseen"?

- Jared Diamond: Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä? Terra Cognita 2005